eukriitikko

Valheiden seitistä lain tulkintaan on matkaa

Palaan vielä tämän kerran paljon ”parran pärinää” saaneeseen GCM sopimukseen ja siitä virinneisiin moniin erilaisiin tulkintoihin. Otan tässä vain kantaa GCM:ään siltä näkökannalta, koska siihen liittyy olennaisena osana ihmisoikeudet ja kansainvälisten sopimusten noudattaminen, niin EU asetusten/direktiivien kuin jäsenmaiden omien kansallisten lainsäädäntöjen nojalla. Unohtamatta kuitenkaan Euroopan tuomioistuinten antamia velvoittavia tulkintaratkaisuja.

 

Miksi palaan tähän GCM sopimukseen? Kimmokkeen sain täällä toisaalla olevan kirjoituksen kommentista, jonka kirjoittaa Jouni Snellman. Kyseinen GCM sopimus lähtee perustelemaan sopimuksen tärkeyttä suurelta osin ihmisoikeuskysymyksinä sopimuksen eri kohdissa.

 

Jouni kirjoittaa;

Se, ettei sopimusta ole "kansallisesti voimaansaatettu," ei tarkoita, ettei sopimuksella voisi olla mitään oikeusvaikutuksia. Tämä teoria sallituista oikeuslähteistä on 1980-luvun kamaa eli varmaankin siltä ajalta, kun Jussila ja minä opiskelimme juridiikkaa - näitä Aulis Aarnion ja kumppaneiden juttuja. Nykyään "suomalainen" oikeusjärjestys tuskin erottuu yhtä selvästi kuin ennen, "kansainvälisiä" oikeuslähteitä on aiempaa enemmän.

Kun "Compact" kääntyy sopimukseksi niin ilmiselvää on, että jotain vaikutuksia tuolla paperilla haetaan. Sehän ilmenee jo siitä, että jotkut valtiot ovat tekstistä irtisanoutuneet. Huomatkaa, että olen tässä(kin) asiassa samaa mieltä kuin persut. Tämä on vähän samanlainen keissi kuin ns. isäntämaasopimus: kovasti sen piti olla "non-binding," mutta tottahan sillä erinäisissä kysymyksissä sitovuutta haettiin. Se ilmeni itse tekstistä.

 

Jounille kiitokset kommentissa huomioimastaaan oikeusvaikutusten kehittymisestä ajan saatossa. On toki ajat muuttuneet siitä tässäkin suhteessa liittyessämme EU:hun.

 

Otan tässä pari esimerkkiä netissä olevista uudemman ajan lainopillisista oikeudenalaa koskevista kirjoituksista.

1. Ensimmäsenä Kristina Andströmin kirjoitus ”Lainoppi ja oikeudenalat”. Kirjoituksessa on nostettu esiin sama oikeudellisen ajattelutavan merkityksen muutos eli samoin kuin mitä Jouni Snellmann kommentissaan esittää. Kristina Andström myös toteaa ”Paradigman muutos oikeustieteellisessä ajattelussa 1980-luvulta alkaen merkitsi sitä, että aikaisemmin vallinnut voimakkaan oikeuspositivistinen ajattelu muuttui siten, että se sai luonnonoikeudellisia piirteitä. Tämä näkyy siinä, että myös oikeusperiaatteiden on katsottu kuuluvan oikeusjärjestykseen.”

Nykyisen käsityksen mukaan korkeimmalla sijalla tässä etuoikeusjärjestyksessä ovat eurooppaoikeudelliset normilähteet. Näitä ovat EU.n erilaiset sopimukset ja sen elinten antamat, jäsenmaita velvoittavat normit, kuten asetukset, direktiivit ja päätökset. Tähän ryhmään kuuluvat myös Euroopan tuomioistuinten antamat tulkintaratkaisut, kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut.” Näin todetaan Andtströmin kirjoituksen kohdassa 3.2.2. Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet -osiossa.

Vasta toisella sijalla vahvasti velvoittavien oikeuslähteiden järjestyksessä katsotaan olevan kansallisen oikeuden säädökset hierarkkisessa järjestyksessään, ylimmällä tasolla kansallinen perustuslaki ja perustuslain alapuolella puolestaan tavalliset lait ja näiden alapuolella asetukset. Alimmalla tasolla ovat asetuksia alemmat normilähteet kuten esim. erilaiset ministeriöiden päätökset ja ohjeet.

 

2. Jutta Aution 4/2011 Pro Gradu-tutkielmasta, Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu, tiivistelmässä todettuna Oikeusjärjestelmämme on monipuolistuntu kansainvälistymisen myötä. Erityisesti tutkielman kannalta vaikuttavassa roolissa on Euroopan ihmisoikeussopimuksen- ja sen tulkintakäytännön vaikutus kansalliseen järjestelmäämme. Perusoikeusuudistuksemme toteutettiin nimenomaan ihmisoikeuksia ja niiden toteutumista silmällä pitäen. Tutkin siten myös, miten ihmisoikeudet vaikuttavat perusoikeusmyönteiseen tulkintaan.

Tutkimuksessa päädyn siihen, että perusoikeusmyönteisellä tulkinnalla on säädösten normikontrollissa ensisijainen asema verrattuna perustuslain 106 §:n lainsäännöksen soveltamatta jättämiseen.

 

Tutkielmassaan hän tuo esiin myös perusoikeusmyönteisyyden tulkinnalla olevan erittäin tärkeä rooli perusoikeuksien toteuttamisen turvaamisessa. Vielä hänen mukaansa perusoikeusarvot saattavat yhteiskunnassa muuttua, joten vanhoihin tulkintasuorituksiin ei ole perusteltua tukeutua, kun arvojen toteuttamista turvataan.

 

Ei taida olla itsestään selvää se millä tavalla ja minkä lain mukaan ensi sijaisesti GCM sopimuksen sisältöä tulee tulkita. Lopullinen tutlkinta saatanee vasta Euroopan tuomioistuinten tulkintaratkaisuna ja siihen menee aikaa, ehkä rahaakin ennen sitä.  

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (170 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ihmettelen suuresti sitä laajaa asiantuntemusta täällä, jota esittävät useat ja syyttelevät syyttömiä henkilöitä monin sanakääntein ja kaikki tämä vain siitä syystä luultavasti, että kokevat itsensä asiantuntijoina käsittelemään laintulkintaa. Politiikassa saattaa olla aivan uskomattomia seuraamuksia väärillä tulkinnoilla. Siis myös eduskunnan tekemillä päätöksillä, joita tehdään "sinisilmäisten" hallituspuolueiden esityksillä, kuten taitaa käydä tämän GCM sopimuksen kohdalla loppupeleissä, vaikka kuinka nyt selitellään sopimusta ei-sitovana.

On täysin luonnollista, että esiintyy monenmoista tulkintaa GCM:stä tässä vaiheessa yksinomaan siitäkin syystä, ettei ole saatavissa suomenkielistä sopimusta. Käännöksen tekemiseen on ollut aikaa jo neljä kuukautta GCM:n julkistamisesta. Toki UM kertoo olevan teon alla.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Tottakai mielipiteitä on yhtä paljon tai enemmänkin kuin on ihmisiä mutta lakitason perusteluja kestäviä mielipiteitä jo vähemmän. Kun GCM:n heittää lakimiehille niin eipä tuossa paljon ole epäselvää. Heitäpä asiakirja lausunnolle blogiin niin johan löytyy kaiken maailman tulkitsijoita.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ihan turhaa on asiakirjaa täällä esittää lausunnon saamista varten. Täällä näyttää olevan oikeita asiantuntijoita joka lähtöön, jopa lainopillisissa asioissa, jotka sisältävät tulkintoja oikeusasteissakin.

Sitä mieltä kuitenkin olen, että pitää "kunnioittaa" asiaperustein esitettyjä kommentteja, eikä lähteä nimittelemään hölmöilyksi.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Sirpa! Viisas puheenvuoro. Kuivakka ja raivo juristeria ei nyt auta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kiitos Arto! GCM sopimus kuten yleensä kaikki kansainväliset sopimukset käytännössä aina tulee kansallisesti huomioiduksi, vaikka kuinka ensin väitetään ettei ole merkitystä. Miten onkaan Jouninkin viittaaman Nato isäntämaasopimuksen kanssa? Merkitystä on ollut ja paljon.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"juristeria"

Juridiikan vähättelyä, vai alleviivausta siitä että Soinin jälkeen ei mikään ole muuttunut: ploki, Prysseli, juristeria.

Käyttäjän ErkkiLatvala kuva
Erkki Latvala

Vähän sama asia kun höpistiin että Trump puhui metsän haravoimisesta,kun hän tarkoitti koneellista hakkutähteiden korjaamista.Taitaa tässä GCM sopimuksessa olla sama asia ei ymmärretä kieltä. Mutta väitellään raakimman jälkeen. Joka tapauksessa se helpottaa maahanmuuttajien tänne tuloa,vaikka päätös olisi kielteinen. Eihän niitä nykyäänkään tahdota häätämälläkään saada täältä pois.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Niin, politiikan ympyröissä ilmenee päivittäin mitä ihmeellisimpiä ymmärryksiä ja väärinkäsityksiä. Tarkoittaako amerikan englannissa haravoinri samaa kuin koneellinen hakkuutähteiden korjaus?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ei tarkoita mutta voi kyllä yleismerkityksessä sisältää senkin asian. Tosin en ole kuullut, millaisessa yhteydessä Trump sanaa on käyttänyt. Siitä huolimatta olisin kyllä itsekin varmaan voinut erehtyä, jos olisin sattunut huomaamaan ensimmäisenä jonkin irvailevan version. Voihan suomen kielessäkin olla haravoinnilla monia merkityksiä, vaikka harvemmin puhutaankaan hakkujätteiden haravoinnista. Jokainen kuitenkin ymmärtäisi, että ei niitä sieltä lehtiharavalla haeta.

Englantia puhuvatkin voisivat ihmetellä, eikö Suomessa ole oikeita töitä, jos oksiakin korjataan...

Mutta ei se poista sitä, että Luukkasen käännös orderly ja regular sanoista oli täysin tarkoitushakuinen ja virheellinen. Aivan kuten Trumpin rake sanan käytön tahallinen väärinymmärtäminen heidän osaltaan, jotka sen heti ymmärsivät. Olisi luullut Luukkasen venäjää ymmärtävänä katsoneen myös venäjänkielisen käännöksen termit, jotka kääntyvät suunnilleen hallittu ja laillinen (oikeudellinen).

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #26

Luukkasella on oikeus käyttää omaa tulkintaa englanninkielisestä sopimusversiosta minun tulkintani mukaan, eikä sen välttämättä tarvitse istua kenenkään toisen ajatus- tai käännösmaailmaan. Tuon GCM sopimuksen tulkinta saattaa vielä tuoda yllätyksiä Luukkasta kritisoineillekin. Katsotaan mitä jatkossa seuraa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #33

Tietysti ihmisellä on oikeus tehdä vääriä käännöksiä ja tulkintoja. Useimmat vain kiittävät ja ottavat opikseen myöhempää varten, jos joku selittää ja oikaisee virheen.
Olen aina pitänyt itseäni aika heikkona vieraissa kielissä mutta huomaan, että tohtoriksikin pääsee kyllä minuakin köykäisemmällä taidolla ja ymmärryksellä...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #48

Ei Luukkanen lukenut asiakirjaa edes venäjäksi.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tärkeintä kuitenkin on, että persut ovat tämän käsittelyn eduskunnassa hyväksyneet.

Siitä pisteet.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Älä höpötä joutavia, kun et näköjään ole perillä missä kohtaa asian käsittely on eduskunnassa menossa. Katsos kun UM on toimittanut jatkokirjeen GCM:stä vasta 12.11.2018 suureen valiokuntaan liitteenä tuo GCM sopimus englanninkielisenä. Suomenkielinen käännös on vasta tekeillä. Yksikään valiokunta ei ole vielä lausunut viimeistä sanaa GCM:stä. Kannattaa lopettaa luuleminen ja seurata aikaa.

Minä en sinun pisteistäsi piittaa pätkän vertaa. Osaat vain soitella suutasi, et oikeastaan mitään muuta. Sori tämä suorasanaisuuteni, mutta olen kyllästynyt täällä oleviin ainaisiin räksytyksiin ilman minkäänlaista oikeaa perusteltuä tietoa.

Edit; Korjasin päivämäärän 14.11. po. 12.11.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

petteri...tiedätkö mikä on "jänkä"?

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

entäs mikä ero sillä on "jänkkään"?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tiedän, tiedätkö sinä mikä on valhe?

Ja valheellinen?

:)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Snellmanin toteamus on oikeusvaikutusten osalta tyhjä. "Jotain oikeusvaikutusta" on sama kuin voepiollataevoenniiollaolematta. Jos joku kertoo mitkä ovat ne oikeusvaikutukset, keskustellaan sitten lisää. Ei sitova poliittinen ja ohjeellinen pöytäkirja ei ole artikla, normi, laki tai edes direktiivi.

Andtsrömin osalta yhtä tyhjä vertaus. Em. pöytäkirja ei ole mitään noista eikä edes lähellä. Suomessa on olemassa laki joka menee kirkkaasti kärkeen mitä tulee poliittisiin pöytäkirjoihin. Ulkomaalaislaki on edelleen se ykkönen miltä tulee maahantuloon ja sen edellytyksiin. Tuomioistuimet eivät tee päätöksiä tai anna tuomioita politiikkaan perustuen vaan kovaa lakia soveltaen. Pöytäkirjalla Suomeen ei edelleenkään tule yhden ainoaa ulkomaalaista henkilöä ilman että häneen sovelletaan ulkomaalaislakia.

Aution osalta tyhjä vertaus. Poliittinen pöytäkirja ei ole tuomioistuinkäytäntöä eikä edes lähellä sitä. Eikä siitä tule ilman oikeuskäytäntöä tai -lähdettä ilman eduskunnan säätämää lakia.

Kannattaa muistaa että viime kädessä eduskunta päättää, mitä täällä tuomioistuinten tulee soveltaa ja lopuksi lakimiehet ovat yleensä niitä, jotka päätöksiä ja tuomioita antavat.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Hyvä, että sinuulla on oma mielipide. Et kuitenkaan ottanut kantaa ihmisoikeussopimuksen kannalta GCM:n sitovuuteen loppupeleissä eli sopimuksen ratifioinnin jälkeen. Niin tai kun se on viety EU:n asetuksella lainsäädäntöön velvoittaen jäsenmaita EU:n perussopimukseen nojaten.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Otin kantaa. GCM ei ole mitään mainituista eikä se sitä tule olemaan. EN:n Ihmisoikeussopimus on Suomessa voimassa lakiin perustuen, GCM ei ole laki eikä sitä sovelleta tuomioistuimissa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"The GCM is not a treaty or a convention and has no legally binding power. Governments neither sign nor ratify. The GCM does not prescribe how States implement its objectives. States are free to choose how to pursue implementation in line with their priorities. The GCM does not impose any new obligations on States regarding
who can enter their territory. The GCM is neither about refugees nor about internally displaced persons (IDPs)."
https://mision.sre.gob.mx/onu/images/discursos2018...

Se siitä ratifioinnista...

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Sirpa Abdallah, miksi edelleen viljelet valheellisia väittämiä? Ei tätä asiakirjaa allekirjoiteta eikä ratifioida!

"Governments neither sign nor ratify."

Perustaisit kommenttisi tosiasioihin uskomusten sijaan. Toisaalta, juuri tähän uskomusten viljelyyn Perussuomalaiset rp. pyrkii. Näyttävät saaneen ainakin Abdallahin uskomaan väitteitään.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #38

Mielipiteeni on se, että kaikki YK:n sopimukset allekirjoitetaan jossain vaiheessa ja hyväksytään tavalla tai toisella. Saattapa olla mahdollista, että EU:ssa komissio allekirjoittaa tuon sopimuksen. Jos noin käyt, niin se tulee sitten eu asetuksen kautta kansalliseen lainsäädäntöön.

Mielipide kaiketi minullekin sallitaan, vaikka se poikkeaa sinunkin mielipiteestäsi?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #41

Missä kohtaa komissio on saanut toimivallan antaa jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #42

EU:n toimielimet voivat antaa jäsenvaltioita ja niiden viranomaisia sekä yksityisiä tahoja velvoittavia säädöksiä. EU-säädösten antaminen on mahdollista jäsenvaltioiden EU:lle perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa ja sopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi (annetun toimivallan periaate).

Toissijaisuusperiaatteen mukaan EU toimii ainoastaan, jos jäsenvaltiot eivät voi kansallisesti saavuttaa asetettuja tavoitteita riittävällä tavalla, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla, ellei kyse ole EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvasta asiasta. Säädöksiä annettaessa noudatetaan myös suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan EU:n toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.

http://eu-opas.finlex.fi/1-eu-oikeus-osana-suomen-...

https://ec.europa.eu/info/law/law-making-process/t...

https://europa.eu/european-union/eu-law/legal-acts_fi

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #43

Komission vallasta antaa valtioita sitovia säädöksiä kyselin, en sitä miten lainsäädäntö yleisesti on EU:ssa järjestetty.

Viitsitkö osoittaa ne komission toimivaltaperusteet ja säädäntöasiat joita se voi jäsenvaltioille sitovasti määrätä? En ihan heti itse muista, millä perustein komissio voi määrätä valtioita sitovaa oikeutta GCM:ään liittyvissä asioissa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #49

Miten olisi jos lukisit kommenttini ajatuksella ja sitten tutustuisit eu-linkkeihin. Mahdollisesti sitten haet EU:n sivulta lisätietoa, jos linkeissä ei ole riittävästi.

Löytyy varmaankin perussopimuksesta vastausta. Jäsenmaaksi liittyessään ovat tuollaisenkin vallan tulleet antaneeksi. Eikös Suomen perustuslakiin ole kirjattu, Suomi on Euroopan union jäsen? Velvoitteet tulevat jo tuota kautta sitoumuksella unionin perussopimukseen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #50

Saattapa olla mahdollista, että EU:ssa komissio allekirjoittaa tuon sopimuksen. Jos noin käyt, niin se tulee sitten eu asetuksen kautta kansalliseen lainsäädäntöön.

Kyllä sinä tuossa selkeästi kirjoitit, että asia tulee Suomen lainsäädännöksi kun ”komissio allekirjoittaa”. Jos tarkoitit jotain muuta, voisit selventää mitä tarkoitit. Ei uudelleen lukeminen auta, kun teksti on täysin yksislitteinen.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #107

Max tarkoitan käytännössä ihan sitä mikä on tuotu esille kirjoituksessa. Siis "Nykyisen käsityksen mukaan korkeimmalla sijalla tässä etuoikeusjärjestyksessä ovat eurooppaoikeudelliset normilähteet. Näitä ovat EU.n erilaiset sopimukset ja sen elinten antamat, jäsenmaita velvoittavat normit, kuten asetukset, direktiivit ja päätökset. Tähän ryhmään kuuluvat myös Euroopan tuomioistuinten antamat tulkintaratkaisut, kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut.”

Mikäli kansallinen lainsäädäntö ei ole samalla tasolla tulee sitä muuttaa/korjata tai lisätä. Oma käsitykseni on se, että kansainvälisen sopimus, jota GCM tullee olemaan YK jäsenmaiden hyväksynnän jälkeen, on oikeuskäytännön laintulkinnassa vahvempi kuin kansallinen lainsäädäntö. Ihan sama tuleeko laintulkinta esille Euroopan tuomioistuimen tai oman oikeutemme päätöksenä. Sitä paitsi GCM sopimus sisältää myös vahvemman lain tulkinnan piirissä olevaa ihmisoikeusopimuksen määräyksiä.

En tiedä osasinko sanoin kertoa vieläkään omaa mielipidettäni. Kuitenkin tarkoitan sitä, ettei kansallinen lainsäädäntö aina ole sillä tasolla, jota korkein oikeuslaitos käyttää tulkinnassaan.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #50

En hyväksy tuollaisia heittoja että "etsi itse" kyllä se ehkä löytyy. Tiedän EU-prosessia sen verran että väitteesi komissiosta kuulosti erikoiselta. Se joka väittää, saa kyllä todistaa.

Kehotankin jatkossa esittämään selvästi etukäteen ne perusteet väitteellesi minkä luulet tietäväsi oikeaksi. Jos väität että komissio voi määrätä valtioita sitovaa oikeutta ulkomaalaisasioissa allekirjoittamalla itse sopimuksia, esitäpä ne toimivaltapykälät ja kohdat EU-lainsäädännöstä joihin vetoat.

On helppo heittää väitteitä jos niitä ei tarvitse todistella oikeiksi. Olen täällä blogeissa myös oppimassa uutta joten en ole ihan helppo tapaus. Erotan nopeasti ne henkilöt joilla on asioista tietoa ja joilla ei. Jos asioita halutaan hoitaa tai ajaa oikein, kannattaa tehdä pohjatyö hyvin.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Minusta Max Jussila antoi omassa puheenvuorossa hyvin seikkaperäisen selvityksen tekstistä.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Näinpä se on.

Persuille nyt vaan ottaa jälleen kerran koville, kun lukutaito ja ymmärrys on mitä on.

Tietysti tämä aihe on persuille elämää suurempi kysymys, sillä siinä on koko perussuomalaisen politiikan ydin.

Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja maahanmuutto, siinä on perussuomalainen politiikka ja ulostulot lähes kokonaan.

No vaalit lähestyvät, ja Suomeenkin on tullut koko ajan vähemmän turvapaikanhakijoita, niin jostainhan se virta on haettava, tämä sopii täydellisesti persujen agendaan.

Sitten kun he vielä eduskunnassa ymmärtäisivät mitä lukevat, niin voisi päästä eteenpäinkin :)

Mukavaa näitä on lueskella, tämä aihe ei taida kyllä kantaa vaaleihin asti, mutta eiköhän nämä vekkulit jotain muuta uhkaavaa keksi.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Et edelleenkään osaa keskustella itse kirjoituksen aiheesta. Jatkat samaa jankutusta kommentista toiseen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Petteri,

Olet kertonut, että olet jo aiemmin äänestänyt ja seuraavissakin vaaleissa aiot jälleen äänestää sukulaistasi.

Kun tätä samaa sukulaistasi viimeksi äänestit, hän oli persu. Tuleviin vaaleihin kerroit hänen vaihtaneen puoluetta ja olevan nykyään vasemmistoliittolainen.

Syyksi kerroit, että äänestät henkilöä. Ainahan Suomessa äänestetään vaaleissa henkilöä, tosin numerona ei nimenä :)

Olet kyllä aika vekkuli ex-persuäänestäjä, jonka oma poliittinen ymmärrys ja vakaumus kulkee vaaleista vaaleihin jonkun sukulaisen housuissa.

Jonkin verran tällainen käyttäytyminen ( ja siitä kertominen) syö henkilökohtaista uskottavuuttasi.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala Vastaus kommenttiin #30

Ei mulla mitään uskottavuutta ole, mutta sinä selvästi olet rakastunut minuun.

Olen otettu :)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #34

Petteri,

Nyt sinun kyllä kannattaisi pitää taukoa antikvariaattisi harlekiini- kirjojen lukemisesta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Se, että olet hänen kanssaan samaa mieltä, ei omasta mielestäni suinkaan tarkoita GCM:stä oikeaa tulkintaa. Mielipiteissä kuten lain tulkinnoissakin on eroavuuksia.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

#25#
Ei tietenkään, silloinhan olisin taas oikeassa. En katso asiaa siltä näkökulmalta olenko oikeassa tai väärässä. Kerroin perusteluni käytyihin keskusteluihin.
Mielestäni kuitenkin tämän hetkisen lain tulkinta, lain kirjaien muodossa on Maxilla perusteltu, ei pelkästään tulkittu.
Se mitä tuo paperi voi aiheuttaa myöhemmin, siitä ei ole paljonkaan kommenteissa otettu huomioon.
Keskustelu on ollut enemmänkin oikeassa olemista ja toisten "nälvimistä" Keskustelun pitäisikin pysyä sillä tasolla, jossa keskustellaan paperin sisällöstä ja sen mahdollisista seurauksista, ei siitä kuka sen on hyväksynyt tai ketkä sen on nähneet "livenä"
Ei se paperin sisältö siitä miksikään muutu, kuka sen on nähnyt tai hyväksynyt.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #35

Hannu, oletko tosiaan aina oikeassa? Vastaukseksi ei riitä; omasta mielestä.

LLue kommentissani 46 esittämä vastaus Maxin esittämään kommenttiin ja kerro, oletko edelleen hänen kanssaan samaa mieltä. Tämä ei tietenkään tarkoita ettetkö voisi olla. Kunhan kyselen kiinnostuksesta.

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #54

Sirpa lue oma kysymyksesi jossa vastaan sinulle. En ole väittänyt olevani oikeassa. Vain siinä tapauksessa, että Maxin tulkinta olisi oikein? En ole sanonut yhtään tulkintaa oikeaksi, sanoin mikä mielestäni on lain kirjaimen oikea tulkinta. Se on vain mielipiteeni.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kiitos Sirpa tästä! Harrastin joskus oikeusteoriaa ja muistan vielä Aulis Aarnion hienon luennon oikeustieteilijöiden jatko-opiskeluseminaarilta Lammilta. Hänen oikeuslähdeoppinsa on meidän vanhempien juristien peruskauraa, mutta kuten osoitat, aika kulkee vääjäämättä eteenpäin...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kiitokset vielä itsellesi Jouni! Aika todella kulkee eteenpäin ja niin muuttuu/lisääntyy lainsäädäntö tulkintoineen mukana. Kehittyy aina vain monimutkaisemmaksi.

Käyttäjän ErkkiLatvala kuva
Erkki Latvala

Jos Jussila ymmärtää lain mutta ei lain henkeä...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Lain hegentulkintaa taitaa olla yhtä monta kuin on maallista kulkijaa?

Saattaa ymmärtää hyvinkin, mutta oudolta tuntui ettei kommentoinut esitettyä mielipidettä vaan puhui sivusta. Tuollainen suhtautuminen ei "iske" ainakaan minuun keskusteltaessa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Onko tuo persukoiden kuvittelema lain henki samanlainen kuin Aladdinissa esiintyvä pullon henki?

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Kyllä on. Persujen linja on muuttumaton lain suhteen. Heidän puheenjohtajansa ilmoitti KO:n tuomion saatuaan että Suomessa oikeuden tuomiot ovat vain "mielipiteitä". Persut ovat määrätietoisesti poistamassa oikeuslaitosta Suomesta turhana ja ajamassa maata "katujen oikeuden" suuntaan, jossa tuomio-, syytös- ja toimeenpanovalta on Soldiers of Odinin tapaisella porukalla.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #65

Ei kannata tulla tänne valehtelemaan. Esitä mustaa valkoisella perusteluna. Kommenttisi on panetteva ja jokseenkin törkeää minun seinälleni.

Mietin vielä hetken josko poistan sen vai annanko jäädä ihmeteltäväksi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #67

Tässähän näitä:

Halla-aho uhmaa oikeuden määräystä – ”Erikoista”

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/51285-halla-aho-u...

Teuvo Hakkarainen tuomiostaan IS:lle: ”Täyttä pelleilyä koko touhu”

Oikeus katsoi sinut syylliseksi, vaikka itse väitit olevasi syytön. Miten kommentoit?

– Täyttä pelleilyä koko touhu. Noitavainoa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005032324.html

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #69

Onko perustelut myös tähän " Persut ovat määrätietoisesti poistamassa oikeuslaitosta Suomesta turhana ja ajamassa maata "katujen oikeuden" suuntaan, jossa tuomio-, syytös- ja toimeenpanovalta on Soldiers of Odinin tapaisella porukalla." ?

Olet kova puolustelemaan harhaisia heittoja perustelematta. Sitä paitsi minulle on ihan turha tulla rääkimään Halla-ahon tuomioista ja sanomisista , sillä kirjoituksessani en ole kumpaankaan puuttunut.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #69

"Halla-aho uhmaa oikeuden määräystä – ”Erikoista”"

"Teuvo Hakkarainen tuomiostaan IS:lle: ”Täyttä pelleilyä koko touhu”

Seija ja Jukka onko sillä MITÄÄN merkitystä puhuu Halla-aho ja Hakkarainen totta?

Usarissa montaa kirjoittajaa näyttää vaivaavan auktoriteettiusko. Jos joku oikein iso herra sanoo jotain se on kuin Jumalan sanaa sen on pakko olla automaattisesti totta. Olen usemman kerran tuonot Usarissa esille sen miten Halla-ahon tuomio osoitti sen, että eri uskonnot ja kansanryhmät ovat lain edessä eri asemassa. Asia ei vain mene perille osalle keskutelijoista, vaikka sen kuinka rautalangasta vääntäisi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #94

Halla-aho ja Hakkarainen ovat lainsäätäjän asemassa, joten "noitavainokaan" ei ole paikallaan tuomioita julkisuuteen kommentoidessaan.

"Härskiä olisi ollut tuomita minut kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, koska tuomio olisi perustunut joko tuomarin tyhmyyteen tai tahalliseen väärinymmärtämiseen, joista kumpikaan ei oikein istu oikeusvaltiossa toimivan tuomarin rooliin."

http://www.halla-aho.com/scripta/tuomiosta_ja_reak...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #98

Seija, enkö sanonut suoraan ettei tuosta asiasta kannata jatkaa. Pysy poissa, jos kirjoituksen aihe ei kiinnosta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #99

Tapanani on vastata minulle osoitettuun kommenttiin, mutta se taisi miellyttää kun taas minun ei koska huomautit vain minulle.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki Vastaus kommenttiin #98

"Härskiä olisi ollut tuomita minut kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, koska tuomio olisi perustunut joko tuomarin tyhmyyteen tai tahalliseen väärinymmärtämiseen, joista kumpikaan ei oikein istu oikeusvaltiossa toimivan tuomarin rooliin."

Edelleen tuomariko ei voi olla tyhmä tai ymmärtää tahallaan väärin!?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #94

Kyllähän täällä näkyy sitä vaivaa olevan. Ainakin Huhtasaaren, Halla-ahon ja Luukkasen sanomiset tuntuvat olevan perussuomalaisille yhtä aikaa lakikirja ja Raamattu. Jos vasta-argumentit ovat ylivoimaisia älynlahjoille, seurauksena on vähintään pikkufatwa.

Sen voi vielä korjata, että Kallio ei lyyhistynytkään Mannerheimin käsivarsille. Muista korjauksista tuleekin banni.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #105

Hei Juho, pysytään kuitenkin kirjoituksen aiheessa, eikä poiketa sivuraiteille! Puhutaan nykyisestä laintulkintakäytännöstä ja siitä mitkä tulkinnoissa ovat vahvemmassa asemassa kansalliseen lainsäädäntöön nähden.

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari Vastaus kommenttiin #67

Kyllä Halla-aho totesi haastattelussa saamastaan tuomiosta että oikeuden päätökset ovat vain "mielipiteitä". Jos et asiaa tunne, kysynet puheenjohtajaltasi.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #70

Sinulle samat sanat kuin edellä Seija N:lle sanoin tästä kirjoittamastasi " Persut ovat määrätietoisesti poistamassa oikeuslaitosta Suomesta turhana ja ajamassa maata "katujen oikeuden" suuntaan, jossa tuomio-, syytös- ja toimeenpanovalta on Soldiers of Odinin tapaisella porukalla."

Lue edellä olevasta kommentista mitä sanoin. Se pitää myös sinun khadallasi paikkansa. Keskustelen vain siitä mitä kirjoitan.

Voit jatkossa pysyä pois minun kirjoituksistani, sillä näyttää ettet osaa pitäytyä aiheessa.

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari Vastaus kommenttiin #75

Kyllä aiheessa kannattaa pysyä. Ymmärtääkseni tässä blogissa on keskusteltu paljon sopimusten laillisuudesta ja laintulkinnasta yleensä.

Halla-aho on puolueen puheenjohtana kovastikin määräämässä puolueen linjasta. Jos puolueen linja kerran on (kuten näyttää) halveksia oikeusprosesseja, "juridistiikkaa" ja oikeuden päätöksiä, on se selvästi pyrkimystä muuttaa oikeuslaitoksen asemaa huonommaksi. Persuissa yleensäkin on näkynyt ihailua niiden vallassaolijoiden toimiin jotka ovat erottaneet tuomareita ja nimittäneet tilalle omat.

Selvä linja katujen oikeuteen on myös Halla-ahon kommenteissa joissa hän on vaatinut panssareita kaduille asioiden saattamisessa nopeammin muutoksiin. Ei kai tämä mikään salaisuus enää ole, vaan määrätietoista persupolitiikkaa, jota itsekin näytät ajavan vähätellessäsi lain noudattamista GCM-sopimuksen suhteen.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #106

No kerro ihmeessä oma tulkintasi GCM sopimuksesta! Tässä ei valitettavasti ole kyse mistään puoluepolitiikasta vaan oikeuskäytännön laintulkinnasta nykyisin. Vanhoja laintulkintoja on ihan turha vetää esille. Ne on tulkittu ja sillä sipuli.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Ensin on laki sitten on sen tulkinta eli miten se luetaan kussakin historiallisessa pisteessä ja sitten on vielä se kerta kun laki on mutta se sivuutetaan. Jos uskotaan, että kaikilla on järki, niin ainakin muisti on vikkelään katoavainen, koska lain tulkinta oli juuri kaikissa mahdollisissa otsikoissa kun lakkoiltiin jonka jälkeen otettiin happihyppy ja nyt eri laitojen juristiarmeijat mietiskelevät millaisen kannan oikeusasteet tulkoinnoissaan tulevat ottamaan ts. ay- liikkeelle ei riittänyt pelkkä laki vaan vaativat viilata pilkkua myös sen tulkintaperusteissa. Surullisia tapauksia sitten on vaikka kuinka kuten jossain vanhainhoitolaissa jossa on ainakin toistakymmentä vuotta koitettu välttää puolisoiden erottamista toisistaan mutta tästä huolimatta sitä yhä tehdään eikä tekijät, virkamiehet, ole kaltereiden takana jonne kuuluisivat ...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Lain tulkinnat ovat hyvin usein eri oikeusasteissa erilaiset.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Kerrotko ihan huviksesi missä tuomioistuimessa ja missä asioissa poliittinen asiakirja GCM on oikeuslähteenä ja mitä osia siitä käytetään "tulkinnassa"?
Väitän että ei missään ja ei mitään osia.

Lakia sovelletaan ja joskus sitä tulkitaan. Poliittiset ei sitovat ohjeasiakirjat eivät ole tuomioistuimissa Aku Ankkaa suuremmassa roolissa.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #29

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuskin on Aku Ankkaa joka tosin vuosikymmenten saatossa on saatettu eri tavoin ja eri astein tiettyjen maiden lakeihin, tavallaan ratifioitu. Varmaan ei tule yllätyksenä, että maailman maista juuri Suomi oli ko. lapusta kiinnostunut joten ei ole ihan hatusta vedetty, että GCM :llekin kävisi samoin.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #32

Eipä ole Aku Ankkaan verrattava kun se on saatettu voimaan Suomessa asetuksella.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #29

Älä Pasi hermostu. Ei se GCM ole vielä missään tuomio- saati oikeusistuimessa esillä. Ei taida olla mahdoton ajatus, että jossain vaiheessa tulee Euroopan tuomioistuimen käsiteltäväksi eli tulkittavaksi. Nimenomaan ihmisoikeussopimukseen nojaten.

Saat hyvin mielellään pitää oman mielipiteesi/käsityksesi tuohon GCM:ään.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara Vastaus kommenttiin #29

#29
"Kerrotko ihan huviksesi missä tuomioistuimessa ja missä asioissa poliittinen asiakirja GCM on oikeuslähteenä ja mitä osia siitä käytetään "tulkinnassa"?"

Eihän poliittinen asiakirja GCM sopimus ole voinut olla missään tuomioistuimessa koska vasta joulukuussa se mennään hyväksymään.

Maahanmuuttajiin nähden Suomen lait eivät juurikaan taida kaikilta osin toteutua. Perustuslakikikin on osittain "poljettu jänkhään"

Perustuslain 2 luku 9 pykälä kuuluu.

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti olevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Miten tätä pykälää sovitetaan luvattomasti maassa olevaan, kielteisen päätöksen saanutta "turvapaikan" hakijaan nähden?

Ei mitenkään!!

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Jouduin aikanaan, tyypillisesti vahinkotapauksissa, kirjoittelemaan teknokraattina analyysejä siitä, miksi vahinko oli tapahtunut ja onko siihen joku osoitettava syyllinen. Meni jokunen vuosi, ennen kuin ymmärsin, miten minun juristien mielestä piti asia esittää. Teknokraatin objektiivisuus saattaa juristista olla ärsyttävää. Kuulin, useankin juristin sanomana saman näkökohdan: ”Kysymys on lopulta siitä, että joku tämän maksaa.
Juridiikka on hyvin epäeksakti tiede. Ennakkotapausrekisteriä ei kuulemma kannata käyttää, koska mitenkään ei voi aavistaa, millainen päätös tällä kertaa tulee siitä oikeusasteesta.
Siksi minusta on virkistävää, että tällä palstalla esiintyy juristeja, jotka tietää, miten asia lainopillisesti on. Työelämäni aikana tapasin paljon epävarmempia alan edustajia.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Pääasia on että Suomi ''allekirjoittaa''

Me tarvitsemme lisää väkeä, toivottavasti saammekin seuraavan hallituksen aikan paljon lisää pakolaisia ja maahanmuuttajia.

Taitaa tulla maahanmuuttoystävällisin hallitus koskaan.

Hyvä asia.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Alla hieman siitä, miten kansainvälisistä sopimuksista tulee sovellettavaa oikeutta ja siten oikeuslähteitä suomalaiseen oikeusjärjestykseen. Perustuslain 8 luku on edelleen voimassa ja sitä myös noudatetaan. Maahanmuuttopolitiikka ei ainakaan toistaiseksi kuulu EU:n toimialaan, joten pelko siitä, että GCM-asiakirja olisi sitovuudeltaan esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen kaltainen, on turha.

”Yleisimmin valtiosopimus saatetaan voimaan niin sanotulla blankettilailla tai pelkällä blankettiasetuksella. Blankettilain voimaantulosta sekä sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään blankettiasetuksella. Nämä säädökset saavat asiasisältönsä itse sopimuksesta.

Asiasisältöisellä voimaansaattamisella tarkoitetaan yleisesti sellaista voimaansaattamisen tapaa, jossa kansainvälisen velvoitteen määräyksiä ei saateta lain tasolla sellaisinaan valtionsisäisen oikeuden osaksi, vaan kansallinen lainsäädäntö saatetaan aineelliselta sisällöltään asianomaisen velvoitteen vaatimuksia vastaavaksi. Asiasisältöiseksi voimaansaattamislaiksi voidaan siten kutsua esimerkiksi lakia, jonka säännöksissä asianomaisen velvoitteen määräykset toistetaan sellaisinaan tai lähes sellaisinaan. Asiasisältöiseksi voimaansaattamiseksi kutsuttuun menettelyyn liittyy säännönmukaisesti blankettiasetuksen antaminen.”

http://lainkirjoittaja.finlex.fi/8-valtiosopimukse...

”EU voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa (ulkosuhdesopimukset). Jos sopimuksin säänneltävä asia kuuluu kokonaisuudessaan EU:n toimivaltaan, EU voi tehdä sopimuksen yksin (unionisopimukset). EU voi myös tehdä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla sopimuksen yhden tai useamman valtion taikka kansainvälisen järjestön kanssa (YUTP-sopimukset).

EU:n yksin tekemät kansainväliset sopimukset tulevat jäsenvaltioita sitoviksi EU:n tasolla tehtävällä hyväksymispäätöksellä. Erillistä kansallista hyväksymistä ei tarvita. EU:n tekemät sopimukset ovat osa EU-oikeutta, ja ne sitovat EU:n toimielimiä sekä jäsenvaltioita ja niiden viranomaisia.

Jos sopimus sisältää yhtäältä EU:n ja toisaalta jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä, sopimus voidaan tehdä niin sanottuna sekasopimuksena, jolloin myös jäsenvaltiot ovat sopimuksen osapuolina. Sekasopimuksen voimaantulo edellyttää jäsenvaltion valtiosäännön mukaista ratifiointia tai hyväksymistä siltä osin kuin sopimuksen määräykset kuuluvat jäsenvaltion toimivaltaan. Sekasopimus saatetaan voimaan kansallisesti noudattaen samoja periaatteita kuin kansainvälisten sopimusten hyväksymisessä ja voimaansaattamisessa yleensäkin.”

http://eu-opas.finlex.fi/1-eu-oikeus-osana-suomen-...

Esimerkki: Euroopan ihmisoikeussopimus

”Liittymisen valmistelujen yhteydessä muun muassa myöhempi EIT:n tuomari Matti Pellonpää laati selvityksen Suomen oikeuden vastaavuudesta EIS:n velvoitteiden kanssa. Selvitys osoitti useita ongelmia ja muutettavia kohtia, joita alettiinkin pikavauhtia uudistaa. Samalla jäsenyys antoi pontta perustuslain perusoikeusuudistukselle, joka toteutui vuonna 1995 ja samana vuonna Suomi liittyi myös Euroopan unioniin. Kaikki tämä ihmis- ja perusoikeuskehitys tapahtui aikana, jolloin Suomessa olisi historiallisen ankara taloudellinen lama.”

https://sananvapauteen.fi/artikkeli/2821

Edelleen pysyn kannassani, että mikään sopimus ei sido ”tulkinnan kautta” suomalaisia virkamiehiä ja tuomioistuimia. Sopimukset ja niiden sisältämät määräykset tulevat voimaan vain eduskunnan aktin kautta.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hehheh, hyvä että tulit. Olen yrittänyt vääntää täällä asiaa ymmärrettäväksi ratakiskosta kun rautalanka tuntuu olevan liian heppoista materiaalia.

No nyt alkaa olla konsensusta siitä että ei se GCM ehkä sidokaan ketään tai mitään mutta ehkä joskus tulevaisuudessa...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Pasi, luehan kommenttini mielipiteineni alla ja lakkaa hihittelemästä, sillä Maxin kommentin perusteella siihen en näe mitään syytä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Vähän myös siitä, että miten näitä arvoja ja periaatteita on ylipäätään tullut noudatettaviksi:

Aulis Aarnio, emeritusprofessori (julkaistu 2007):

”Olen pyrkinyt kuvaamaan muutosta toteamuksin, että lainkäyttöratkaisujen uskottavuus (legitimiteetti) ei peruste enää yksinomaan muodolliseen sääntelyyn (lakiin), vaan kansalaisyhteiskunnassa on vahva odotus ratkaisujen hyväksyttävyydestä. Lainkäytön on oltava sekä lainmukaista sanan perinteisessä mielessä että eettis-moraalisesti hyväksyttävissä. Sama ilmiö on tunnistettavissa monissa muissakin Euroopan maissa. Suomessa tapahtunut muutos johtuu osaksi (mutta vain osaksi) siitä, että Euroopan ihmisoikeussopimus ja sittemmin Suomen perustuslain perusoikeudet ovat tulleet osaksi lainkäyttäjää sitovaa normistoa. Esimerkiksi ihmisoikeusperiaatteet ovat alunperin moraaliperiaatteita jotka kirjattiin mm. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan. Moraaliperiaatteina niillä oli oikeutta muuttava, kehittävä ja muotoava rooli. Mutta asettuessaan osaksi säädännäistä oikeutta, ne ovat kyllä sisällöllisesti edelleen moraalikannanottoja mutta normatiivisesti sitovia oikeuslauseita.

Toinen tärkeä syy on normirakenteen muutos. Oikeusjärjestykseen ovat tulleet - ilmeisesti jäädäkseen -erilaiset avoimet ja elastiset tunnusmerkistöt, joustavat normit. Niitä koskeva problematiikka tunnistettiin suomalaisessa oikeustieteessä paljon ennen kuin Euroopan ihmisoikeussopimus ratifioitiin ja perustuslaki muutettiin. Selkeimmin muutos oli havaittavissa erilaisten sovittelu- ja kohtuullistamisnormien ilmaantumisena, esimerkkeinä OikTL 36 § ja AL 103b §. Ne toivat oikeusajatteluun aivan uudenlaisen piirteet: Punninnan. Enää ei ollutkaan kysymys vain lainsäännöksen sisällön tulkinnallisesta selvittämisestä ja tulkitun sisällön soveltamisesta tosiseikkoihin, vaan eri suuntaan puhuvien argumenttien punninnasta keskenään. Termi "weighing and balancing" tuli osaksi suomalaistakin käsitteistöä. Ja kun niin kävi, näyttäytyi arvojen, arvostusten ja moraalikannanottojen rooli aikaisemmasta poikkeavalla tavalla. ”

https://www.valtakunnansyyttajanvirasto.fi/materia...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Paljon on kopioitua "tavaraa", mutta se oma mielipiteesi tuolta osin puuttuu. Miksi?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Jospa olen samaa mieltä Aarnion kanssa. Ainakin sitaatti on oikein laitettu...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #55

Olet siis samaa mieltä kuin kirjoituksessa ja kommenteissani olen esittänyt. Näin koska sitaatteihin kopioimasi tekstin kerrot olevan mielipiteesi.
"...siitä, että Euroopan ihmisoikeussopimus ja sittemmin Suomen perustuslain perusoikeudet ovat tulleet osaksi lainkäyttäjää sitovaa normistoa. Esimerkiksi ihmisoikeusperiaatteet ovat alunperin moraaliperiaatteita jotka kirjattiin mm. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan."

Siis ihmisoikeussopimus ja perustuslakimme ovat lainkäyttäjää sitovaa normistoa. Näin ollen GCM sopimuksen peruslähtökohtana näyttää pidetyn ihmisoikeussopimusta, joten sopimus onkin sitova sekä laillisessa että laittomassa maahanmuutossa. Niinkö? Et vain jostain syystä kehtaa tuota julkituoda?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #59

Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklojen hyväksyminen ja perustuslain perusoikeuksien sen mukaisiksi säätäminen tapahtuivat eduskunnan lainsäädäntöaktina, ei sopimuksen tai muun asiakirjan hyväksynnällä. Tämä on koko asian keskeinen pointti.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #59

Minkä takia käyt tätä keskustelua, kun kaikesta kirjoittamastani käy ilmi, että kv. sopimusten sitovuus riippuu niiden ottamisesta osaksi lainsäädäntöä, tavalla tai toisella, mutta kuitenkin eduskunnan myötävaikutuksella? Sitähän Aarniokin yrittää sanoa, vaan näyttää jäävän epäselväksi.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #62

Puhun siksi, koska sinä olet kertonut kansallisen lainsäädännön olevan ensisijainen. Näinhän ei minun mielestäni suinkaan ole vaan kuten kirjoituksessa olen esittänyt "Nykyisen käsityksen mukaan korkeimmalla sijalla tässä etuoikeusjärjestyksessä ovat eurooppaoikeudelliset normilähteet. Näitä ovat EU.n erilaiset sopimukset ja sen elinten antamat, jäsenmaita velvoittavat normit, kuten asetukset, direktiivit ja päätökset. Tähän ryhmään kuuluvat myös Euroopan tuomioistuinten antamat tulkintaratkaisut, kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut.”

Näin ollen mikäli kansallinen lainsäädäntö ei sisällä vahvemman lainkäytännön tulkintaa, niin kansallista lainsäädäntöä on korjattava/muutettava.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #120

En kylläkään ole yhtään missään kirjoittanut yhtään mitään kansallisen lainsäädännön ensisijaisuudests, vaan siitä, miten kv. sopimukset adoptoida anna Suomen oikeusjärjestyksen. Onkohan tässä nyt niin, ettet oikein hahmota sitä, että kun maahanmuuttopolitiikkaa ei kuulu EU:n yksinomainen toimivaltaan, se ei voi antaa siitä myöskään sitovia asetuksia, vaan ne edellyttävät jäsenvaltion omaa lainsäädäntöön tai, Suomessa perustuslain 8 luvun mukaisena.

Ihmeellisiä väitteitä sinulta kyllä tulee.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #138

Kyse on siitä, että meidän käsityksemme poikkeaa jokseenkin vahvasti unionin lainsäädännöstä ja sen vahvuusasemasta kansalliseen lainsäädäntöön myös maahanmuuttopolitiikkaa koskien. Nimenomaan EU antaa sitovia asetuksia.

Suomen maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelu perustuvat hallituksen linjaamiin tavoitteisiin, EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin. Sopimuksista tärkeimpiä ovat Euroopan ihmisoikeussopimus, kidutuksen vastainen yleissopimus, lapsen oikeuksien sopimus ja Geneven pakolaissopimus.
https://intermin.fi/maahanmuutto/maahanmuuttopolit...

Yhteisvastuun periaate: Lissabonin sopimuksen mukaan maahanmuuttopolitiikan toteuttamisessa noudatetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta myös rahoituksen osalta (SEUT:n 80 artikla).
http://www.europarl.europa.eu/factsheets/fi/sheet/...

EU:n muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 862/2007 täytäntöönpanosta kertomus
https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do...

Ja kaikeksi lopuksi EU:n asetukset ovat jäsenmaita sitovia.

Minun käsitykseni mukaan et ole perillä unionin lainsäädännöstä ja sen velvoittavuudesta jäsenmaihin, joten lienee parasta lopettaa tämä iänikuinen vääntäminen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #142

Niinhän sinä lupasit lopettaa jo kommentissa #89.

Oletko muuten kuullut rengin kostosta isännälle? - Jos ei anneta ruokaa, niin en sitten syö! Tuo lopettamisuho menee ihan samaan sarjaan. - Jos et niele argumenttejani pureksimatta, en keskustele kanssasi! Miksi sitten pitää avoinna blogin kommentointia, ellei tarkoitus ole keskustella?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

39# Max Jussila;"Maahanmuuttopolitiikka ei ainakaan toistaiseksi kuulu EU:n toimialaan, joten pelko siitä, että GCM-asiakirja olisi sitovuudeltaan esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen kaltainen, on turha."

Kyllä EU:ssa on selvät sävelet myös maahanmuuttopolitiikassa.
"Euroopan unionin keskeisenä tavoitteena on luoda tulevaisuuteen suuntautuva ja kattava eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka, joka perustuu yhteisvastuuseen. Maahanmuuttopolitiikan tarkoituksena on määrittää tasapainoinen tapa tarkastella sekä laillista että laitonta maahanmuuttoa."

Oikeusperusta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 79 ja 80 artikla
http://www.europarl.europa.eu/factsheets/fi/sheet/...

Jopa sisäministeriön sivulla todetaan asiasta selväsanaisesti "Suomen maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelu perustuvat hallituksen linjaamiin tavoitteisiin, EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin. Sopimuksista tärkeimpiä ovat Euroopan ihmisoikeussopimus, kidutuksen vastainen yleissopimus, lapsen oikeuksien sopimus ja Geneven pakolaissopimus."
https://intermin.fi/maahanmuutto/maahanmuuttopolit...

Edelleen ministeriön sivulla kerrotaan "Maailmassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. YK:n pakolaisjärjestön mukaan kymmenet miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan sotia, vainoja ja konflikteja. Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea ja muita EU-maita ottamaan vastaan kansainvälistä suojelua tarvitsevia turvapaikanhakijoita." On suorastaan ihmeellistä jollei GCM sopimus jatkossa nosta edelleen turvapaikanhakijoista paineita ja sitovana kuten todetaan. Mihin on se ei-sitovuus GCM:ssä kadottaisi aiemman sitovuuden?

Kuten Jouni Snellman totesi kirjoituksesi kommentissa, niin "Tämä on vähän samanlainen keissi kuin ns. isäntämaasopimus: kovasti sen piti olla "non-binding," mutta tottahan sillä erinäisissä kysymyksissä sitovuutta haettiin. Se ilmeni itse tekstistä."

Kommentissani esittämä ei poista sitä ettetkö voi edelleen olla eri mieltä kanssani. Minä olen toista mieltä edelleenkin eli Jounin kanssa samaa mieltä tarkoitusperästä johon pyritään.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Maahanmuutto ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, josta säädetään 3 artiklassa. Näin ollen EU:n antama asetus GCM:n hyväksymisen jälkeen ei sido jäsenvaltiota, ja tuskin EU:ssa tällaista kuvitellaankaan. Eli jos EU (?) liittyy GCM:ään, ei sellainen liittyminen merkitse asiakirjan sitovuutta jäsenvaltioiden kannalta. Tuon kaiken olisi voinut lukea ensimmäisestä kommentistani.

Mitä tulee lihavoituun tekstiin, niin noiden kansainvälisten sopimusten velvoittavuus perustuu nimenomaan siihen, että ne on eduskunnan aktilla otettu osaksi kotimaista säädöskantaa, siis ovat oikeusjärjestyksen osa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

GCM sopimus on parhaillaan eduskunnan suuressa valiokunnassa käsittelyssä 12.11.2018 UM:n antaman lisäselvityksen mukaisesti käsiteltävänä. Valiokunta antaa lausunnon valtioneuvostolle, joka puolestaan lausuu sopimuksesta komissiolle. Komissiosta menee EU parlamentin käsiteltäväksi ja sen jälkeen neuvostoon.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #56

Ei tuo sitä toimivaltakysymystä ratkaise. Mutta ilmeisesti on niin, että lainvalmistelua koskeva lainaukseni koskien perustuslaissa olevia säädöksiä ei jossain todellisuudessa merkitse mitään. Toistaiseksi noin on toimittu, mutta voihan se olla, että yhtäkkiä kaikesta tuosta on luovuttu.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #58

Eduskunnassa käsitellään EU-asiat suuressa valiokunnassa. Tämä GCM sopimus näyttää UM:n laatimien muistioiden ja lisäselvityksen mukaisesti olevan EU:n alaista asiaa. Tämä käy ilmi UM:n laatimista asiakirjoista.

https://www.eduskunta.fi/FI/euasiat/euasiat_valiok...

Eduskunnan täysistunnossa käsitellään;

Euroopan unionissa tehdyn päätöksen jälkeen asia tulee täysistunnon käsiteltäväksi, jos eduskunnan on hyväksyttävä EU:n päätös tai ryhdyttävä sen johdosta lainsäädäntötoimiin. EU:n säädökset, ennen kaikkea direktiivit, vaativat usein muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Asiasta päätetään eduskunnassa normaalilla lainsäädäntömenettelyllä. Kansainväliset sopimukset, mukaan lukien muutokset EU:n perussopimuksiin, vaativat eduskunnan täysistunnon hyväksymistä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #61

Eitee siitä EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaa asiaa artikla 3:n mukaan.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #63

Ei kai artikla 3 ole ainoa unionin artikloista ja asetuksista/direktiiveistä.

Oikeusperusta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 79 ja 80 artikla
http://www.europarl.europa.eu/factsheets/fi/sheet/...

https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffair...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #68

Artikla 3 määrittää EU:n yksinomaisen toimivalta-alueen.

En edelleenkään ymmärrä, miksi käyt tätä keskustelua. Olen kärsivällisesti, jälleen kerran, yrittänyt tehdä selväksi yllä olevissa kahdessa kommentissa sitä, miten näitä sopimuksia voidaan ottaa osaksi oikeusjärjestystä, jolloin niistä tulee sitovia. Ihmisoikeussopimus on ollut siitä yhtenä esimerkkinä, samoin olisi kai pitänyt tulla selväksi, että jos sopimus ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, EU:n hyväksyntä ei sido jäsenvaltioita. Tuossa tilanteessa sopimusmääräysten voimaantulo edellyttää Suomessa edelleen perustuslain 8 luvun mukaista menettelyä. Tuo on selvästi ilmaistu kommentissani/lainaamassani tekstissä, ja asian voi tarkistaa myös linkistä.

En tiedä mitä yrität saavuttaa kaikella tällä, mutta omasta puolestani luovun enempää kommentoimasta, koska se on käynyt täysin hyödyttömäksi.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #72

En suinkaan ole ollut pakottamassa sinua tulemaan tänne keskustelemaan. Tämä on ihan vapaaehtoista.

Olet oikeassasiinä, ettei kanssasi kannata jatkaa enempää tästä keskustella. Miksi oletkaan huolissasi minun pyrkimuksistäni? En minäkään ole huolissani siitä mihin sinä pyrit. Miksipä olisin. Haluan vain ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ja esittää perustellen omia näkemyksiäni ja kantoja/mielipiteitä.

Miksi väität ettei ihmisoikeussopimus sido jäsenvaltioita, vaikka sisäministeriön sivullakin selvästi sitovuus todetaan. No, olkoon, en jaksa tästäkään enempää vääntää.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #77

Pakkohan tähän oli vastata, kun väität omituisia: en ole missään kirjoittanut, ettei ihmisoikeussopimus sido jäsenvaltioita. Suomi on tehnyt sen osaksi omaa oikeusjärjestystään lainsäädäntötoimin, muut maat sitten omien säännöstensä mukaisesti. Aivan käsittämätöntä väittää mitään tuollaista.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #82

Hienoa. Sainhan puristettua ulos tuon mielipiteesi. Kannattaa näköjään hiukkasen härnätä, jotta onnistuu puristamaan sen oleellisen tiedon.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #87

Sinähän valehtelit asiassa, etkö edes ymmärrä?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #91

Yksilöi tuo valehtelu! Pelkkänä heittona kuulostaa valehtelulta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #93

Sinä 19:39 ”Miksi väität ettei ihmisoikeussopimus sido jäsenvaltioita, vaikka sisäministeriön sivullakin selvästi sitovuus todetaan. No, olkoon, en jaksa tästäkään enempää vääntää.”

Sinä 20:03 ”Hienoa. Sainhan puristettua ulos tuon mielipiteesi. Kannattaa näköjään hiukkasen härnätä, jotta onnistuu puristamaan sen oleellisen tiedon.”

Minä 18:39 ”Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklojen hyväksyminen ja perustuslain perusoikeuksien sen mukaisiksi säätäminen tapahtuivat eduskunnan lainsäädäntöaktina, ei sopimuksen tai muun asiakirjan hyväksynnällä. Tämä on koko asian keskeinen pointti.”

Että siinä, kellonajat.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #68

Viron oikeusministerin Urmas Reinsalun mukaan ydinkysymys liittyy siihen, tulevatko kansainväliset oikeusistuimet kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) käyttämään sopimusta ohjenuoranaan. EIT:n ennakkoratkaisut sitovat suoraan Suomea ja muitakin Euroopan Neuvoston jäsenvaltioita. Viro on jäämässä GCM-sopimuksen ulkopuolelle.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #78

Ilkka olet oikeassa. Tuskinpa Virokaan turhia enteilee tuon sopimuksen suhteen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #78

Vaikuttaako se että ”Viro on jäämässä GCM-sopimuksen ulkopuolelle” jotenkin EIT:n päätösten sitovuuteen?

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #108

Vastaus riippuu ihan siitä, keneltä kysyt. Jos vaikka nyt menet Japaniin ja kyselet siellä joltain random tyypiltä, niin ei hän ole varmaan EIT:sta koskaan kuullutkaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #112

Miten kenenkään ”random tyypin” EIT:stä kuuleminen liittyy mitenkään tuomioistuimen päätösten sitovuuteen? Jos et asiayhteydestä ja keskusteluketjun hierarkisesta rakenteesta huomannut, niin kysyin sinulta.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #115

Siinäpä se. Ei tuollaisen satunnaisen hepun kuuleminen varmaan liity asiaan mitenkään, mutta ainahan voit kysellä. Onnea matkaan. Jos et huomannut, niin kyllä minä vastasin sinulle.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #124

Kyllä huomasin. Sinähän keskusteluun toit kolmannen osapuolen, en minä. Ongelma ei ollut, ettetkö vastannut minulle, vaan ettet vastannut esittämääni kysymykseen implisiittisestä väitteestäsi.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #135

En ole tainnut esittää implisiittisiä väitteitä vaan olen ainoastaan todennut muutaman yleisesti tunnetun tosiasian. Jos kaipaat tietoa EIT:n toimivallasta ja/tai sen rajoista, niin löydät vastauksen parissa sekunnissa googlesta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #137

En kaipaa. Olen vakuuttunut, että valistunut lukija joko tunnisti asian kommentistasi, tai viimeistään esittämästäni tarkentavasta kysymyksestä, joka toimii varsin mainiosti myös retorisena.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

on mielenkiintoista, miten eduskunta "käsittelee" ja "ei käsittele" tätä sopimusta. Samoin Suomi osallistumalla Marrakeshin GCM-kokoukseen ikäänkuin toimii samalla tavalla kuin kristitty katolisessa messussa. Siinäkin läsnäolo pyhittää ja tekee osalliseksi.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

On todella mielenkiintoista seurata minkälaisen lausunnon suuri valiokunta GCM:stä antaa. Nythän UM:n jatkokirje ei ole enää osittain salainen vaan julkinen. Voin hyvin olettaa suuren valiokunnan (kok. johtoinen) ja ulkoasiavaliokunnan (kesk. johtoinen) lausuntojen olevan UM:n mukainen eli kaikki hyväksytään. Suuri kysymys on mitä lausuu hallintovaliokunta, jota johtaa Eerola, ps.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/D...

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Documen...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

On kieltämättä mielenkiintoista, mitä hallintovaliokunta lausuu. Ei taida Eerolan sanelu mennä ihan pureksimatta läpi. Ellei sitten jatka jo hyväksi todetulla linjalla.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #111

Toki yhtä mielenkiintoista on myös se mitä suuri valiokunta lausuu omana käsityksenään ottaen huomioon kahden muun valiokunnan antamat lausunnot.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Valheiden seitistä lain tulkintaan on matkaa"

Näin alkaa kansaedustajan tehtävien kuvaaminen eduskunnan kotisivuilla:

"Kansanedustaja on lainsäätäjä, yhteiskunnallinen vaikuttaja, alueensa edusmies ja kansainvälinen toimija."

Eipä juuri voisi olla osuvampi otsikon valinta. Valheiden seitin kutojilla on todellakin matkaa lainsäätäjän työhön; kansanedustajaksi. Kaikki on tosin mahdollista. Siitä esimerkkinä vaikkapa Jussilan blogi osa 1.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Seppo, näytit takertuvan pelkästään otsikkoon. Miksi et ottanut kantaa itse kirjoitukseen?

Kirjoituksessa pyrin esittämään nykyisin käytössä olevan laintulkinnan perusperiaatteet mainiten vahvimmin tulkinnoissa olevat lait ja muut määräykset.

Jussilalla on omat mielipiteet ja minulla kuten sinullakin omamme.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kun ruotsi heitti tänne yli 30 000 elintasopakolaista niin joka tuutista toitotettiin että kansainväliset sopimukset velvoittaa vastaanottamaan ihan kaikki. En ole vieläkään nähnyt mikä kansainvälinen sopimus velvoittaa päästämään maahan ihan jokaisen rajalle pääsevän.
Tämä uusi sopimus joka ei velvoita kuulemma mihinkään on se johon vedotaan tulevaisuudessa ihan samalla tavalla.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Niinpä. Ihmeiden aika ei ole sittenkään ohi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mahtaako tässä aiheessa olla pureksittavaa enää..minusta olette samaa mieltä ja sitten on pari heikompaa säheltäjää joukossa jotka puhuvat asian ohi jatkuvasti.

Vai mistä asiasta omasta mielestänne olette täysin vastakkaista mieltä?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Vellu, kuitenkin näytti siltä eilen, ettemme olleet samaa mieltä, sillä sain aina vastauksena sivusta puhumista. Näin mikäli tarkoitat Jussilaa. Tänään sitten joiltain osin hän näyttäisi olevan samoissa ajatuksissa, hiukkasen kuitenkin hän taisi epäillä onko eu kuitenkaan sellainen osapuoli, joka voi vaatia jäsenmaita noudattamaan perussopimuksen määräyksiä, joihin on sitouduttu jäsenyydessä. Hänen mukaansa eu:ssa ei olisi laisinkaan maahanmuuttopolitiikkaakaan, vaikka sitä kuitenkin on puitu jokseenkin viime vuosina päällimmäisenä asiana yhteisissä pöydissä. Ja puntarointi jatkuu.

Jos oikein miellän mistä olemme vastakkaista mieltä, niin se on kuules jäänyt hiukkasen epäselväksi. Ihan selviä mielipiteitä en ole huomannut saavani, joten vaikea sanoa. Mutta ei sen niin väliksi, kunhan itse ollaan tyytyväisiä. ;)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Sopimusmääräysten tuleminen voimaan edellyttää Suomessa eduskunnan aktia. Maahanmuuttopolitiikka ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.

Näkyy roskan puhuminen edelleen jatkuvan, nyt toisella suulla.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #88

Ei ole minun mielestä mitään roskaa vaan emme ymmärrä toisiamme jostain syystä. Johtuneeko siitä kuten Vellulle kerroin, ettet sano suoraan omia mielipiteitäsi vaan ne pitäisi arvailla.

Eduskunnan akti onkin mielenkiintoinen ilmaisu. En ole missään väittänyt maahanmuuttopolitiikan kuuluvan yksinomaan EU:n toimivaltaan vaan nyt sitä esität itse, kun ensin väitit ettei EU:ssa ole laisinkaan maahanmuuttopolitiikkaa.

Tämä jääköön viimeiseksi kannanotokseni sinulle.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #89

Klo18:12 ”Maahanmuutto ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, josta säädetään 3 artiklassa.” Se ratkaisee EU:n sopimuksiin sitoutumisen suhteessa jäsenvaltioihin. Senkin olen selittänyt, vaan ei mene perille.

Akti = Tapahtuma, toiminto, toimitus.

Kyllä tässä on syytä olla hiljaa, tällaisen ilmiön edessä menee hiljaiseksi.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #90

Jaahas, näyttää siltä että et muista mitä kirjoitat, sillä kirjoittamassasi kommentissa 39 kirjoitat "Maahanmuuttopolitiikka ei ainakaan toistaiseksi kuulu EU:n toimialaan, joten pelko siitä, että GCM-asiakirja olisi sitovuudeltaan esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen kaltainen, on turha."

Luen kyllä tuon toisin kuin esität edellä. Ehkäpä huomasit olleesi väärässä ja vähän lievensit kantaasi.

Nyt kannattaa lopettaa keskustelu kanssasi, sillä tämä vaikuttaa loputtomalta "suolta".

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Näin sivusta seuranneena palstan juristit lähtevät asioista aina siitä liikkeelle onko jokin asia nyt laissa vai ei. Tämä on siis näiden juristien lähtökohta.

Se on täysin vieras ajatus heille voiko sinne mahdollisesti tulla jotain ja siihen he eivät mielellään edes ota kantaa.

Tämä tuleeko se lakiin on sitten taas muiden asiasta kirjoittavien lähtökohta.

Kaksi eri lähtökohtaa jotka eivät kumoa toisiaan ja kummatkin pitää paikkansa.

Siitä huolimatta tästäkin asiasta löydettiin äärioikeisto,venäjä ja sen trollit,persut jne..

Melko..helkkarin typerää.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #102

”Se on täysin vieras ajatus heille voiko sinne mahdollisesti tulla jotain ja siihen he eivät mielellään edes ota kantaa.”

En osaa sanoa, miten sinä kommentteja luet, mutta lähes jokainen minun kommenttini pyrkii selittämään, miten jostain kv. sopimuksesta tulee uutta sitovaa lainsäädäntöä. Ei kai nyt noin kertakaikkisen ohi voi ihan jokainen kommenttini mennä?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #114

Hyvinhän olet sitä asiaa koittanut selittää, mutta ei täällä ketään kiinnosta _miten_ vaan tuleeko vaiko eikö ja kuten kirjoitin..siihen et sinäkään ota kantaa. Kantaa ottamatta huudatte vain toistenne ohi,vaikka voitte olla samaa mieltä asiasta.

Toinen huutaa siitä mitä on ja toinen siitä mitä voi olla.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #116

"mutta ei täällä ketään kiinnosta _miten_ " Sorry Vellu - juuri tuo kiinnostaa. Ja taitaa kiinnostaa monia. Muuten ei näitä valheiden seittejä ja niihin liittyviä oikaisublogeja pitkine kommenttiketjuineen syntyisi.

Toki näiden valheiden seittien synnyttämisessä on ensisijaisena vaikuttimena poliittinen motiivi. Ne vaalit kun lähestyvät ja ääni pitäisi saada kuuluviin. Tulemme näkemään vielä monta mittelöä. Ja se on hyvä juttu se. Pysytään valppaana.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #116

Myös se tuleeko vaiko eikö tule on kommenteissani. Ei tule jos eduskunta niin päättää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Oleellista on edelleen tuleeko Suomi sitoutumaan tuon sopimuksen tavoitteiden täytäntöönpanoon ja tätä kysymystä ei voi ohittaa vääntelemällä muusta tässä kontekstissa epäoleellisesta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Käsitykseni mukaan, kun on ollut UM virkamiestasolla valmistelemassa GCM sopimusta, niin kovin kummallistahan olisi, jos ei mukana pysytä loppuun saakka. Maksoi mitä maksoi ja vaikka kuinka muut jäsenmaat eivät ole mukana kertomistaa syistä.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Melko mukavaa keskustelua on aiheuttanut, sekä että.

YK asettaa ohjeistuksen ja taisi se ministeriöstä joku mimmi kommentoida että sopimuksella haetaan yhteistä säveltä ja toisaalta se ei ole sitova. Kukin jäsenmaa voi itselleen räätälöidä minkälaista jengii päästää maahan. Teoriassa se menee näin.

Käytännössä se voisi mennä siten että: Yk:n ja EU:n yhteisarvot, emmekä voi poiketa mitä on sovittu. Ja taas hulabaloo, kuten 2015.

Sanotaan, että jäsenvaltioilla on itsemäärämisoikeus ja toisaalta olen nähnyt kuinka niitä maita kohdellaan nykyään EU:ssa, jotka soveltavat omia lakejaan ja itsemääräämisoikeuttaan ketä päästävät maahansa.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Max taitaa olla hieman jänkähkö? ))) Ei oikein kuuntele toisen argumenttia = lakimies))) Mutta sellaisiakin tarvitaan Herran viinitarhassa...ei kuitenkaan kovin paljon)))

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Max osoitti sinun ja nyt Sirpan argumentit täysin vääriksi sopimuksen sitovuuden suhteen. Vähän mielenkiinoista että käyt kommentoimassa häntä toisen blogissa bannattuasi hänet ensin omassasi. Odotellaan huomista, eikähän joku persu taas kirjoita aiheesta omat tulkintansa.

Joku toinen voisi vaikka kiittää perustelluista korjauksista ja oppia jotain.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Janne, olenpa hiukkasen eri mieltä kanssasi tekemästä johtopäätelmästä. Kas en vieläkään ole Maxin J. kanssa täysin samaa mieltä, vaikka hän näyttää hiukkasen lieventävän ensimmäistä kantaansa eli sitä että kansallinen lainsäädäntö on aina vahvin. Näinhän ei nykyisessä laintulkinnassa suinkaan ole vaan kuten kirjoituksessa toin esiin omana mielipiteenäni
"Nykyisen käsityksen mukaan korkeimmalla sijalla tässä etuoikeusjärjestyksessä ovat eurooppaoikeudelliset normilähteet. Näitä ovat EU.n erilaiset sopimukset ja sen elinten antamat, jäsenmaita velvoittavat normit, kuten asetukset, direktiivit ja päätökset. Tähän ryhmään kuuluvat myös Euroopan tuomioistuinten antamat tulkintaratkaisut, kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut.”

Kansallinen lainsäädäntö on vasta toisena ja jos se ei pidä sisällään vahvempana käytettävää tulkinta aineistoa, niin kansallista lainsäädäntöä on korjattava. Nyt eletään Unionin jäsenyysaikaa ja siksi laintulkintakin on vanhaan aikaan nähden muuttunut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #121

Missä Jussila on ottanut kantaa erilaisten säädösten vahvuuteen oikeusjärjestyksessä? Olen vain huomannut hänen tarkentaneen sitä, mitkä ovat osa oikeusjärjestystä ja miten niistä sellaisia tulee. Tuo "lieventäminen" vaikuttaa ihan omalta keksinnöltäsi. Hän on vain jatkanut asian tarkentamista keskustelun edetessä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #136

Minä taas ihmettelen juurikin sitä, ettei ole huomioinut kommenteissaan vahvuutta oikeusjärjestyksessä. On minun tulkintaani, että joissain kommenteissaan on hieman lieventänyt kantaansa aiemmin esittämäänsä. Tulkintakysymys, ei mikään keksintö.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #145

Aloitetaan vaikka toteamalla, että säädöksen tulee olla osa Suomen oikeusjärjestystä, jotta se olisi virkamiehiä ja oikeuslaitosta velvoittava. Voimmeko olla tuosta yhtä mieltä?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #151

Ei Stenbäck, "Suomen oikeusjärjestys" ei ole enää yhtä tarkkarajainen kuin 1980-luvulla. Kyllä tällä "Compactilla" oikeusvaikutuksia on oikeusjärjestykseen, muuten eivät jotkut maat pyrkisi siitä irtisanoutumaan. Asia ei ole niin mustavalkoinen kuin Jussila antaa ymmärtää, katso vaikka linkin juttu "soft lawista" ja kansainvälisestä tapaoikeudesta.

https://www.arcticcentre.org/FI/arktinenalue/kansa...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #145

Ei säädösten hierarkialla ole mitään tekemistä niiden voimaantulon kanssa. Älä sekoita käsitteitä. En ole vähääkään muuttanut tai lieventänyt kantaani. Tosiasiat eivät muutu tulkinnalla.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #121

Kirjoitat aivan höpöjä. Kyse ei ole säädösten hierarkiasta, ja Max Stenbäck näyttää sen käsittäneet, sinulle ei mikään mene perille

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #143

Minäkin voin sanoa samansuuntaista kommenteistasi. Mielipide sekin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #148

Tosiasiat ovat tosiasioita, eivät mielipiteitä. Ymmärryskin auttaa. Ei ole mitään automatiikkaa, jolla jokin kv. sopimus tulee Suomessa sovellettavaksi ja noudatettavaksi. Se on tosiasia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Max osoitti sinun ja nyt Sirpan argumentit täysin vääriksi sopimuksen sitovuuden suhteen."

Typerää vielä vedota tulevaan sitovuuteen koska sopimusta ei ole vielä edes rafifioitu eikä tulevia päätöksiä ole ilmoitettu EU tasolla eikä Suomessa. Nyt voidaan lähinnä pohdiskella kannattaako Suomen sitoutua edistämään siirtolaisuutta kehitysmaista kehittyneisiin maihin. Ainoa mistä voi faktojen perusteella väitellä onko Suomen siirtolaispolitiikka ollut järkevää ja Suomen edut huomioivaa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

”What the GCM is not
The GCM is not a treaty or a convention and has no legally binding power. Governments neither sign nor ratify. The GCM does not prescribe how States implement its objectives. States are free to choose how to pursue implementation in line with their priorities. The GCM does not impose any new obligations on States regarding who can enter their territory. The GCM is neither about refugees nor about internally displaced persons (IDPs).”

Jääkö sinulta useinkin lukematta jotain olennaista? ”Governments neither sign nor ratify”.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Max, et kerro mistä kopioit tuon englanninkielisen tekstin.

No, ei silläkään ole merkitystä, sillä kuten kirjoituksessani osoitan uuden laintulkinnan käyttävän vahvimpana aineistona juuri eräänä kansainvälisiä sopimuksia, joksi GCM sopimus tulee YK:n käsittelyn eli hyväksymisen jälkeen.

Ei tämänkaltaisia sopimuksia kansainvälisinä laadita ihan huvikseen vaan kyllä niillä jotain haetaan.

Kirjoituksessa kerrottuna "Nykyisen käsityksen mukaan korkeimmalla sijalla tässä etuoikeusjärjestyksessä ovat eurooppaoikeudelliset normilähteet. Näitä ovat EU.n erilaiset sopimukset ja sen elinten antamat, jäsenmaita velvoittavat normit, kuten asetukset, direktiivit ja päätökset. Tähän ryhmään kuuluvat myös Euroopan tuomioistuinten antamat tulkintaratkaisut, kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut.”

GCM sopimus sisältää ihmisoikeuslainsäädäntöön vedottua kirjausta, joten en itse epäile etteikö vahvin laintulkinta tule kyseeseen myös GCM sopimukseen liittyen, jos se YK:ssa tulee hyväksytyksi. Tämä ihan siitä riippumatta onko kansallinen lainsäädäntö ajantasalla Eurooppa tuomioistuimen tulkintaratkaisun mukaan.

Lisäystä; Max kirjoitat omana mielipiteenäsi kommentissa 39 näin "Edelleen pysyn kannassani, että mikään sopimus ei sido ”tulkinnan kautta” suomalaisia virkamiehiä ja tuomioistuimia. Sopimukset ja niiden sisältämät määräykset tulevat voimaan vain eduskunnan aktin kautta."

Väitit siis ettei mikään sopimus sido tulkinnan kautta suomalaisia virkamiehiä ja tuomioistuimia. No ei näytä useinkaan virkamiehiä sitovan, mutta kylläkin korkeimman oikeusasteen kohdalla on todettava toisin. Hyvin monesti korkein oikeusasteemme pyytää tulkintaratkaisua Euroopan tuomioistuimelta ennen ratkaisun antamista.
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #122

Omituista, ettet kerta kaikkiaan kykene käsittämään, että joka ainoa Suomessa tuomioistuimen perusteluissaan käyttämä kv. sopimus on otettu osaksi Suomen lainsäädäntöä nimenomaan perustuslain 8 luvun menettelyä noudattaen.

Et näytä ymmärtävän, miten tuo menettely toimii, vaikka se on linjattu useaan kertaan.

Osoita yksikin kv. sopimus, jota noudatetaan pelkän "tulkinnan" kautta, ja joka ei ole osa oikeusjärjestystä eduskunnan toimen kautta.

Tämähän menee täydeksi farssiksi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #122

Tuon tekstin linkki on ollutu aikaisemmassa kommentissa, oliko Juho Joensuun laittama.

https://mision.sre.gob.mx/onu/images/discursos2018...

Kannattaa lukea. On jopa sen verran helppoa englantia, että saattaa onnistua Luukkaseltakin, vaikka tämä ei muuten näytä asiakirjaan tutustuneen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Niin, kuten sanoin, minä haluaisin että ensiksi tuo sopimus avataan Suomessa ja hallitus ottaa siihen kantaa, kuten länsimainen käytäntö on. Median tehtävänä olisi pommittaa kysymyksillään hallitusta ja kysellä miten he aikovat suhtautua kyseiseen sopimukseen, näin siis länsimaissa. Demokratiasssa tuo sopimus olisi jo esitelty kansalle ja siitä käytäisiin keskustelua päätellen kansalaisten kiinnostuksesta maahanmuuttoon 2015 kun porukkaa lappasi länsirajan täydeltä. Yksityiskohdista voidaan keskustella kun suuret linjat on esitelty, kuten esimerkiksi liittykö Suomi mukaan edistämään siirtolaisuutta. Saksasta kuuluu vastustavia ääniä, kuten Suomen kanta ei ole vielä lukkoonlyöty. Suomihan noudattaa orjallisesti Saksan käytäntöjä EU:ssa.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Vielä kerran. Ensiksi, GCM ”pehmeänä lakina” (Soft Law)on meillä vaarallinen. Sitä tullaan loppujen lopuksi Suomessa tulkitsemaan velvoittavana. Toiseksi, Global Compact–sopimuksen kautta luodaan suuntaviivat, jotka sisältävät niin sitomattomia, kuin sitovia sopimuskohtia, jotka muodostavat päättäjille poliittisen paineen migraatiopolitiikan kansallisen suvereniteetin murentamiseksi. Lyhyesti: GCM on gut-mensch sorkkarauta, jolla kansalliset lainsäädännöt saadaan myöhemmin muovailtua kansainvälistä ihmiskauppaa noudetteleviksi kokonaisuuksiksi. On myös huomattava, että sopimuksessa käytettävä termi diasporasta voi merkitä Eurooppaan luotavien rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen "hyväksymisen". Jos tätä ei ymmärrä ei ymmärrä politiikasta mitään.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Arto, olen pannut tähänkin kirjoitukseen tulleiden kommenttien perusteella sen, että näyttää todella vaikealta käsittää mitä laintulkinnassa vahvimpana aineistona käytetään nykyisin. Monet ajattelevat kansallisen lainsäädännön olevan vahvin, vaikka näin ei olekaan. Meillä Korkein oikeus on monet, monet kerrat pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan tuomioistuimelta, jota sitten käytetään päätöksen ratkaisun perusteena.

Monet kommentoijat "ratsastavat" mielestäni väärien tulkintojen pohjalta (ps-poliittinen, vaalit tulossa, vääriä perusteluja jne) tässäkin puheena olevan GCM sopimuksen kohdalla. Kyseessä on hyvin merkittävä "sopimusluonnos", jota osoittaa jo yksinomaan se, että monet YK:n jäsenmaat ovat kieltäytyneet hyväksymästä sopimusta. Ei kai nuo maat ihan kevyin perustein kieltäydy.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Laintulkinnassa käytetään sitä aineistoa, joka on osa Suomen oikeusjärjestystä. Muun väittäminen on roskaa, oikeusjärjestyksen ulkopuolisia oikeuslähteitä ei ole.

Säädösten hierarkia on eri asiakuin sitovuus. Minä taas olen pannut merkille, että vaikkatätä toistaa kuinka monta kertaa, sitä ei tajuta. Automatiikkaa ei ole kv. sopimusten osalta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"jotka muodostavat päättäjille poliittisen paineen migraatiopolitiikan kansallisen suvereniteetin murentamiseksi."

No nyt alkaa selvitä mitä se "juristeriasi" on

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kun et näytä tutustuneen koko GCM-asiakirjaan, niin lue tuosta linkistä. Se on lyhyt ja sen verran helppoa englantia, että jopasinun rajalliset kykysi saattavat riittää tekstin ymmärtämiseen.

https://mision.sre.gob.mx/onu/images/discursos2018...

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

juuri näin Sirpa. Ja sitten kognitiivinen dissonanssi estää asian kiihkottoman tarkastelun. Siitä tulee jonkinlainen uskon & tunteen asia. Ja niitähän on vaikea muttaa rationaalisin perustein. Uskon, että kansalaiset heräävät todellisuuteen varsin pian.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Heh, usko ja tunteet :)

Taitaa olla taas yksi niistä asioista, jolla ei ole merkitystä kuin persuille, kansa ei kauheasti ole tällaisesta kiihottunut.

Persuille tämä asia tuntuu olevan tärkeämpi kuin mikään, mutta se on hyvä, että intohimoa riittää, vaikka blogikirjoituksilla tämä asia ei miksikään muutu, ja asia etenee persujen älämölöstä huolimatta.

Minusta tuo GCM-asiakirja on sisällöltään hyvä, ei siinä mitään ihmeelllistä ole.

Katotaan sitten kaatuuko maailma, vai unohtuuko tämäkin asia sinne muiden julistusten joukkoon.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kommenttissasi luoma kuva itsestäsi jonain objektiivisena asiaperusteisena toimijana on hillittömän hauska. Mikä siinä GCM:ssä nyt sitten muodostaa "päättäjille poliittisen paineen migraatiopolitiikan kansallisen suvereniteetin murentamiseksi"?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kansallinen suvereniteetti on sopparissa mainittu ainakin viidesti eikä siitä ole löydettävissä sen murentamista:

"National sovereignty: The Global Compact reaffirms the sovereign right of States to determine their national migration policy and their prerogative to govern migration within their jurisdiction, in conformity with international law. Within their sovereign jurisdiction, States may distinguish between regular and irregular migration status, including as they determine their legislative and policy measures for the implementation of the Global Compact, taking into account different
national realities, policies, priorities and requirements for entry, residence and work, in accordance with international law."

Lienee kaikille selvää ja moneen kertaan toistettua ettei persuja kiinnosta sopimuksen tosiallinen sisältö vaan omien uhkakuviensa luominen siitä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #147

"eikä siitä ole löydettävissä sen murentamista"

Koko sopimus on sen murentamista.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #153

Fiuu. Jotkut kommentit vain jättävät tyhjän ja toivottoman olon ja ne saavat epäilemään vastaanottajan kykyä ylipäätään lukea. Rintalan kommentti oli juuri sellainen.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #155

Jos ei ymmärrä sopimuksen merkitystä, niin silloin tosiaan kannattaa haukkua kirjoittajan älykkyyttä tai vaikka lukutaitoa, jos ei muuta osaa sanoa.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala Vastaus kommenttiin #158

''Jos ei ymmärrä sopimuksen merkitystä''

Siinä on oiva lause, jota perussuomalaisten kannattaa tarkasti miettiä.

Eerolaltakin kannattaa kysyä mielipidettä :)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #153

Näin tuli Salosen arvio toteen näytetyksi.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Antaako tämän kompaktin ( kuten se kökkösuomeksi on käännetty ) allekirjoittaminen Suomelle jotain sellaista etua, mitä ilman ei voida olla ? Saadaanko tästä kv. kompaktikikkailusta jotain taloudellista etua, vai onko kompakti ladattu miina ? Kompakti kun ei sido mihinkään, mutta saattaa kuitenkin aiheuttaa ylimääräisen velvoitteen. Tahdoimme tai ei. Tuo kompaktihan vähintään eettisesti velvoittaa myös Suomea sitoutumaan muiden tekemiin päätöksii. No, onko sellainen sitten kovin fiksua ?

Kompaktiin ryhtymistä varovat hallitukset ovat oivaltaneet nähtävästi nopsasti sen, että jääminen tämän kompaktin ulkopuolelle tukee itsenäistä päätäntävaltaa. Samalla nähtävästi on hoksattu, että ylenpalttiseen muiden puolesta uhrautumiseen ei isossa mitassa ole mahdollisuuksia. Maailman syleilyn asemasta ehkä fokus aittenkin pitää olla niissä kotomaan asioissa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Kompaktiin ryhtymistä varovat hallitukset"

Euroopan irtautujat ovat maahanmuuttovastaisina tunnettuja itäisen Euroopan maita: Bulgaria, Unkari, Puola, Tsekki, Kroatia sekä Itävalta.

Virossa sen on torpannut pieni hallituspuolue Isamaa, johon presidentti Kaljulaidkin on kuulunut.

”On liian aikaista luokitella Isamaa Euroopan oikeistopopulististen puolueiden joukkoon”, sanoo valtio-opin lehtori Tõnis Saarts Tallinnan yliopistosta puhelimitse HS:lle.

Saarts arvioi, että romahtaneen kannatuksen kanssa kamppaileva Isamaa-puolue teki päätöksensä hätäisesti. Tuoreimmissa kyselyissä sitä kannattaa enää noin viisi prosenttia äänestäjistä, mikä merkitsee äänikynnyksen rajalla roikkumista maaliskuun parlamenttivaaleissa.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005902331.html

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Lakia tuntevat kommentoijat vs. mututuntumalla menevät persut 6-0, so far ...

Haen lisää popcornia :D

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Viron presidentti Kaljulaid on Viron yleisradion mukaan kritisoinut poliittista kampanjointia valheellisilla väitteillä, joita GCM-asiakirjaan liittyy. Isänmaan Reinsalu kiisti perjantaina, että irtautuminen GCM:stä olisi vain puolueen vaalitemppu kevään vaalien alla.

Eiväthän meillä persut esitä valheellisia väitteitä eikä kyseessä ole persujen vaalitemppu kevään vaalien alla, eihän?

Ihan muuten vaan Turkkilakin kai lainasi Suomen Uutisiin AfD:n jäsenen David Bergerin Philosophia Perennis blogia nimittäen sitä verkkojulkaisuksi:

Philosophia Perennis -verkkojulkaisu kertoo, että monet länsimaat aikovat jättää sopimuksen allekirjoittamatta. Näihin kuuluvat EU-maat Itävalta, Puola, Unkari, Tshekki, Kreikka, Tanska, Italia ja Slovenia. Lisäksi Ruotsi ja Hollanti ovat valmiita hyväksymään sopimuksen vain tietyin muutoksin.

Muista Euroopan maista myös Norja on jättäytymässä pois sopimuksesta, mahdollisesti myös Sveitsi. Samalla kansallista itsemääräämistä korostavalla linjalla ovat länsimaista Australia, Yhdysvallat, Kanada ja Israel sekä Itä-Aasian Kiina, Etelä-Korea ja Japani.

https://www.suomenuutiset.fi/jo-12-euroopan-maata-...

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"eikä kyseessä ole persujen vaalitemppu kevään vaalien alla, eihän?"

Syynä on se, että aihe on nyt ajankohtainen. Ei tätä enää kukaan keväällä vaalien alla muista.

Listaan tulee vielä lisää maita ennen joulukuuta. Varmaan myös Saksa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #152

Persut pitävät tätä taatusti kevääseen saakka esillä, varsinkin juuri vaalien alla. Kyllä siitä siihen uutisen tynkää löytyy, jos ei muuten niin keksimällä jotain ulkomailta.

"Varmaan myös Saksa."

Juu, jos AfD olisi hallituksessa. - Suomen Uutisethan jo vihjaili liudasta muita maita ja Oikea Media että Belgiakin.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #154

"Persut pitävät tätä taatusti kevääseen saakka esillä, varsinkin juuri vaalien alla. Kyllä siitä siihen uutisen tynkää löytyy, jos ei muuten niin keksimällä jotain ulkomailta."

Jos aihe on ajankohtainen, niin silloin se on esillä. Eiköhän nykyhallitus vastaavasti yritä sitä kaivaa syvälle maahan ja vähätellä sen merkitystä..

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #156

Hallituksen vika että Eerola ja 3 muuta valiokunnissa istuvaa persua eivät siitä hiiskahtaneetkaan?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala Vastaus kommenttiin #160

Lukutaito on kuulemma Suomessa heikentynyt.

Sitten kun vielä pitäisi ymmärtää lukemansa.

Kaikille se ei ole helppoa, valiokunnassa kun on niin paljon kaikkea luettavaa, niin sisältöjen ymmärtäminen on joillekin mahdotonta.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #160

Kukas sen esiin toi? Hiiskumattako se esiin tuli?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Keskustelun taso näyttää menevän joltain osin pois siitä mihin olen tällä kirjoituksella keskustelualustana pyrkinyt, joten suljen kommentoinnin ja alan tärkeimpiin hommiin.

Kiitokset osallistumisesta ja koietaan kaikesta huolimatta pysyä asiallisina ja rauhallisina, vaikka asiat näyttävät riitelevän erilaisista mielipiteistä ja tulkinnoista huolimatta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset