*

sirpaabdallah

Macronin lähes mahdoton tehtävä muutokseen

Mitä kertoo Ranskan presidentin vaalien äänestyskäyttäytyminen?  Macronin äänisaalis on 66 prosenttia ja Le Penin noin 34.  Huomattava on kuitenkin 11,5 prosenttia äänestyksessä annetut tyhjät äänet. Tyhjien äänien määrä on valtava.  Vielä on huomioitava äänestysaltiivisuuden alhaisuus, joka oli noin 65 prosentin luokkaa, kun se edellisissä vaalaissa oli 72.  Äänestämättä jättäneiden määräkin on suuri, 25,4 prosenttia.

http://yle.fi/uutiset/3-9596927

Macronilla tulee olemaan vaikeuksia saada taakseen niin Le Penin kuin tyhjää äänestäneiden kannattajat, joiden määrä on yhteensä äänestäneistä kuitenkin noin 45,5 prosenttia, jolloin Macronin kannattajien määrä on 54,5 prosenttia.  Ero ei siis kuitenkaan ole käytännössä niin suuri kuin äkkipäältä näyttää. 

Miten Macron saa kesäkuussa pidettävissä vaaleissa edustajia parlamentin alahuoneeseen.  Tuskin vanhat puolueet kovin helposti valtaansa tulevat luovuttamaan.  Tuosta kertonee jo tyhjää äänestäneiden määrä. Varmaan myös Macronia äänestäneistä jokut palaavt äänestämään vanhaa puoluettaan sekä vastutamaan Le Peniä. Vaikea tulee olemaan Macronilla talouden uudistamisessa. 

Hyvin voikin yhtyä Taloussanomien Näkökulma-kirjoituksessa Jan Hurrin esittämään kantaan "Kiukkuisen kansan kapinointi ei ala eikä se lopu Ranskan presidentinvaaleista sen enempää kuin on käynyt muissakaan viimeaikaisissa vaaleissa."

"Kapina voi yksittäisten vaalien tuloksista riippumatta laantua mutta se voi myös voimistua. Siksi yksittäiset vaalitulokset ovat tärkeitä virstanpylväitä mutta ne ovat silti vain välinäytöksiä kiukkuisen kansan kapinassa."


Kapina Ranskassa tulee jatkumaan.  Seuraava näytös saadaan kesäkuussa.  Katsotaan miten tulee käymään. Mikä vaikutus tulee olemaan EU-politiikassa?  Tuokin jää nähtäväksi muutaman kuukauden kuluessa, alustavasti. Suuri kysymys onkin lähteekä Macron ajamaan tiiviimpää EU talouspolitiikkaa verotusoikeudella.  Tuohon ei ainakaan Sipilän hallitusohjelma taivu mitenkään.  Vai kukapa senkään tietää pettääkö keskusta jälleen kerran.  Kokoomus varmasti on valis viemään syvimpään mahdolliseen liittovaltioon maamme antamalla jopa verotusoikeuden komissiolle. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomi ei saa muutosta muutamaan alkoholipromilleen sadassa vuodessa.

Miten Ranska voisi onnistua suuremmissa asioissa?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Niin Pekka. Ei se ole Macronillekaan niin helppoa kuin jotkin tahot antavat ymmärtää. Ranskassa on vahva ay-järjetökenttä. Onhan työehtosopimuskirjassakin 1000 sivua erilaisia sääntöjä. Ei niitä noin vain muutella.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Macronilla on kova tehtävä saada kesäkuun vaaleissa parlamenttiin puolueelleen (joka on vielä rekisteröitävä) enemmistö. Hänellä kun on tarkoitus saada ehdokkaiksi tavallaan täysin tuntemattomia ehdokkaita, kun vanhoilla puolueilla on jo entuudestaan tunnettuja kasvoja. Miten tuntemattomuudesta saadaan puolueen enemmistö? Siinäpä onkin tehtävää kerrakseen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ranskan puolueet ovat muutoksen kourissa, eikä ole sanottua etteikö Macron saisi tunnettuja ehdokkaita nykyisistä puolueista.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kyse ei olekaan siitä etteikö saisi vaan siitä hyväksyykö Macron heitä. Katsos kun olen lukenut jostain hänen sanoneen ettei jyväksy muiden puolueiden henkilöitä mukaan puolueeseensa vaan muodostaa tulevat ehdokkaat tuntemattomista "nimistä". Näin hän haluaa todellista muutosta Ranskan politiikkaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #14

Tuo on mennyt ohi, mutta Ranskassahan on 577 vaalipiiriä, joista kustakin valitaan yksi edustaja, ja tunnettujen ehdokkaiden hankinta on todennäköisesti ollut jo meneillään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ja lähtökohtana on maan jatkuva julkinen velkaantuminen 1.000 miljardin euron verran viimeisten 10 vuoden aikana ja tämän hetkinen julkinen alijäämä 3,4 % / BKT. Verotushan fransmanneilla on jo vamiiksi tapissaan, joten edessä on ikävä sopeutuminen todellisuuteen taivaasta tipahtavan ihmeen sijaan.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Lauri Macronillahan onkin haaveena saada tasattua EU:n budjetin (valtiovarainministeri) kautta Saksan ylijäämää msö Ranskan hyväksi. Mahtaneeko Merkeliä tai hänen mahdollista seuraajaansa tuo suunta kiinnostaa? En usko tällä syönnillä noin tapahtuvan, sillä Saksa tulee kyllä pitämään omista ylijäämistään kiinni. Ottaa siis hväkseen sen mitä euro tuo hyvää maalle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Täsmälleen näin. Saksasta tuskin tulee tulonsiirtounionin sosiaalitoimistoa saksalaiset noin yleisesti tuntien.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Viitsisit hieman vilkaista päivän uutisia Saksasta.Pelin henki on tällä kertaa se, että kaikki lehdet kehottavat kuuntelemaan, mitä Macronilla on sanottavaa.Prosentti tai kaksi kauppataseessa ei ole mitään Le Penin tuomaan riskiin verrattuna.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #29

Ei ne suuret puheet mitään tee vaan teot. Niitä odotellessa. Mistä voit olla ettei Macron ole riski?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Perusongelmana on tämä. Lainaus Hurrin jutusta refereoiden Montier ja Pilkington:

"Nämä kaksikon uusliberalismiksi pelkistämät virheet olivat:
1) Talouspolitiikan luopuminen täystyöllisyyden tavoitteesta ja tietoinen työttömyyden hyväksyminen työmarkkinoiden joustovarana ja koko talouden inflaatiopuskurina.
2) Kansainvälisen kaupan ja globalisaation liiallinen vapaus ilman huolta työpaikkojen ja teollisuustuotannon siirtymisestä halpatuotantomaihin, talouksien tasapaino-ongelmista tai hyötyjen ja haittojen erittäin epätasaisesta jaosta eri kansanosien välillä.
3) Yritysten voittojen ja omistaja-arvon liian yksioikoinen maksimointi ilman huolta tulo- ja varallisuuserojen kasvusta, investointien supistumisesta ja tuottavuuden laskusta.
4) Työmarkkinoiden joustavuuden liioittelu ilman huolta heikoimmista ja heidän työpaikoistaan saati toimeentulostaan tai tulojen korvikkeeksi kertyvistä veloistaan.
Nämä ovat GMO:n strategien mukaan kohtalokkaan suuria ja ennen kaikkea erittäin haitallisia vikatikkejä, jotka ovat lisäksi pohjimmiltaan poliittisia valintoja eivätkä suinkaan minkäänlaisia talouden luonnonlakeja."

Olen systeemimetodiikan kehittäjä, enkä voi Ranskan haasteita tuon selkeämmin sanoa. Kuvan osaisin piirtää paremmin.
Macron ei aiokaan muuttaa näitä neljää kohtaa,ellei ole aivan pakko.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Katson ettei Macronilla ole kovinkaan suurta valtaa jatkossakaan saamaan työlakeja muuttumaan haluamaansa suuntaan. Ranskassa on hyvin yksityiskohtainen työlainsäädäntö johon ei kyllä hevin muutoksia tule.

Macronilla taitaa olle suurimpana haaveena saada EU politiikkaan suunnanmuutos, jossa tiivistetään liittovaltion suuntaan jopa niin että Saksan tulee luopua ylijäämistään muiden jäsenmaiden hyväksi EU budjetin kautta. En tällä haavaa usko Saksan luopuvan ylijäämistään muiden maiden hväksi. En todellakaan, sillä maa kyllä pitää kiinni taloutensa saavutuksien hedelmistä, eikä jakele niitä muille maille.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Kapina Ranskassa tulee jatkumaan. Seuraava näytös saadaan kesäkuussa. Katsotaan miten tulee käymään."

Macronin äänestäminen presidentiksi oli kapina, se oli kapina muutoksen puolesta, eli Ranskan välttämättömien rakenteellisten muutosten puolesta.

Ne jotka vastustavat näitä Macronin mutoksia eivät ole kapinallisia, vaan säilyttäjiä, arvokonservatiiveja ja muita sellaisia muutosvastarintalaisia, jotka eivät halua muuttaa piiruakaan vanhasta mädäastä systeemistä.

Se että Macronin vastustajaksi tuli juuri Le Pen, oli tavallaan onnenpotku, koska monet rakennemuutosta vastustavat pitivät velvollisuutenaan äänestää fasismia vastaan, siis Le Peniä vastaan, eikä sitä voinut tehdä muuten kuin äänestämällä Marconia.

Marconin tehtävä taitaa olla samantapainen kuin Sipilän itselleen Suomessa ottama tehtävä. Sipilä onnistui vain osittain ja sekin suuren väännön ja monenlaisen taktisen pelaamisen tuloksena. Sipilän mukaan Marconin tehtävä Ranskassa tulee olemaan vieläkin vaikeampi toteuttaa kuin hänen oma tehtävänsä Suomessa.

Mutta Marcon on kuulemma fiksu, se onkin ainut toivo, sillä tehtävä on lähes ylivoimainen ja järkeä, oveluutta ja juonittelua tullaan tarvitsemaan Ranskan uudistamiseksi.

Ranskan uudistaminen on suomalaisille kaksiteräinen miekka, sillä Ranskan kilpailukyvyn paraneminen, jos se onnistuu, tulee haastamaan myös Suomen viennin.

Mutta Marcon, kuten Sipilä, tietää hyvin ettei suomalaisen pahin kilpailija ole ranskakainen, eikä ranskalaisen pahin kilpailija ole suomalainen, vaan molemmilla on sama haaste, muualta, EU:n ulkopuolelta tuleva kilpailu. Brexitin jälkeen myös Englanti liittyy EU:n taloudellisiin kilpailijoihin ja vihollisiin.

Siispä Marcosilla on suunnitelmia myös EU:n kehittämistä varten, kuten pitää ollakin. Marcosilla onkin siinä kehitystyössä enemmän sananvaltaa, siis enemmän duunia kuin Sipilällä.

Marcos on oikealla tiellä, mutta riittääkö paukut? Toivottavasti Marcos ymmärtää saman tempun kuin minkä Sipilä tajusi ja ottaa Le Penin hallitukseensa. Joissain pienissä asioissa, vaikkapa maahanmuuttoon liittyvissä, olisi mahdollista antaa Le Penille periksi. Tämä poistaisi pahimman terään ranskan populistien Le Pen- palvonnalta, kuten se tylsytti Suomessa terän perussuomalaisen sanomasta ja torppasi populistien kansansuosion kasvattamisen.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Macronhan on ilmoittanut kannattavansa tiiviimpää EU ta. Liitovaltiokehitys tulee nyt etenemään varmaankin reippain askelin. Suomi on saman veneen kyydissä, halusi Sipilä, tai ei. Mitä se liittovaltiokehitys tarkoittaa sitten käytännössä Suomelle ? Pieneneviä veroja, keveämpää julkista sektoria, halvempia hankintoja, parempaa kansantaloutta.

Rohkenen epäillä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Epäilen minäkin. Epäilen muuten sitäkin ettei Macrinin kannatus pysy "tallella" vaan muutosvastarinta ja kapaina tulee jatkumaan.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Noin se varmaan on. Ei polarisoituminen tähän suinkaan lopu. Varsinkin kun Ranskan kuralla olevan talouden ongelmat laitetaan sitten liittovaltion kautta isoon yhteiseen nippuun. Kivakiva.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ranskan on pakko muuttua. Kolmannella vuosituhannella ei voi pärjätä pitämällä yllä toisen vuosituhannen rakenteita.

Jos Macron ajaa muutoksia, niinkuin on luvannut ja niinkuin pitää, muutosvastarinta tulee kasvamaan siinä suhteessa missä muutoksia ajetaan.

Tämä on ikäänkuin fysikkan laki. Vauhdin kasvaessa myös vauhtia vastustava kitka kasvaa, olipa kyse maa- ilma- tai vesikulkuneuvosta. Tähän muutoksen vastustukseen tulee varautua, kitkan voittamiseen tarvitaan voimakkaampi moottori, joka työntää kulkuneuvoa eteenpäin kitkasta huolimatta.

Riittääkö Macronin moottorissa voima?
Sen näyttää aika.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #16

Niinhän Suomenkin pitää muuttua kun EU:ssa ollaan. Paljon vaikeampaa se tulee olemaan Ranskassa, joka sentään on suurvalta Suomen rinnalla. Nopeasti hävisi Hollanden kannatus EU politiikassa, vaikka oli valittu jokseenkin suurella äänimäärällä pressaksi.

Itse en usko Macronin saavan aikaan muutosta sen paremmin Ranskassa kuin EU politiikassakaan, sillä Saksa pitää kiinni omista ylijäämistään kynsin hampain. Ei luovuta niistä osakaan Ranskalle ja muille jäsenmaille.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #18

"Niinhän Suomenkin pitää muuttua kun EU:ssa ollaan."

Et sitten ymmärrä tilannetta. Ei muutoksen tarve tule EU:sta, vaan se tulee jostain kauempaa, lähinnä kauko-idästä, ainakin kauko-idästä tuleva kilpailu eurooppalaiselle tuotannolle on hyvä symbooli koko rakennemuutoksen tarpeelle. Jopa paljon parjattu Antti Rinne tajusi tämän asian ja puhui siitä hartaasti puheenjohtajakamppanjassaan. Eri asia sitten on onko tämä Rinteen puhe uponnut oikeasti demareiden kannattajakuntaan. Ei taida olla.

Sekä Suomi että Ranska ovat siis saman muutoshaasteen edessä, joko ilman EU:ta tai sen kanssa. Minun, marcosin ja Antti Rinteen mielestä on parempi kohdata haaste yhdessä, eli siis EU:n kanssa.

"Paljon vaikeampaa se tulee olemaan Ranskassa, joka sentään on suurvalta Suomen rinnalla. Nopeasti hävisi Hollanden kannatus EU politiikassa, vaikka oli valittu jokseenkin suurella äänimäärällä pressaksi."

Suuruus ei ole mikään etu kun kurssia pitää muuttaa, suuri laiva kääntyy hitaammin kuin pieni.

"Itse en usko Macronin saavan aikaan muutosta sen paremmin Ranskassa kuin EU politiikassakaan, sillä Saksa pitää kiinni omista ylijäämistään kynsin hampain. Ei luovuta niistä osakaan Ranskalle ja muille jäsenmaille."

Tämä ei ole uskonkysymys. Muutokseen pitää jokatapauksessa pyrkiä, muuten se ei toteudu. Muutoksen teko edellyttää työntekoa, ei auta heittää pyyhettä kehään, se on häviön merkki.

Tottakai kaikki maat pitävät omista eduistaan kiinni. Saksa on saavuttanut nykyisen menestyksensä rakennemuutoksilla jotka olivat Saksan demareiden ansiota.
Demarit maksoivat uhrauksestaan hinnan muutosvastarinnan takia kannatuksen menetyksenä, minkä taas kristillisdemokraatit kuittasivat omaksi edukseen.

Saksalaiset ovat siis uhranneet menestyksensä eteen, samat uhraukset voisivat tehdä myös Ranskalaiset, jos haluaisivat. Macronin johdolla se nyt viimein oleisi mahdollista.

Ranskassa ei löytynyt puoluetta joka olisi halunnut uhrata suosionsa rakennemuutosten takia, kuten Saksasta löytyi. Ehkäpä Marcos on mahdollisuus ratkaista ongelma.

Paradoksaalista tässä on vain se että vaikka Ranskan vanhat puolueet eivät olleet valmiit uhraamaan suosiotaan rakennemuutoksen takia, ne menettivät sen silti, Macronille ja Le Penille.

Macron on ranskan toivo ja Le Pen sen epätoivo. Onneksi Macron voitti.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #20

"Ei muutoksen tarve tule EU:sta, vaan se tulee jostain kauempaa, lähinnä kauko-idästä, ainakin kauko-idästä tuleva kilpailu eurooppalaiselle tuotannolle on hyvä symbooli koko rakennemuutoksen tarpeelle."

Jos kerran muutoksen tarve tuleekin jostain muualta kuin EU:sta itsestään, niin mihin EU:ta tarvitaan? Jokainen valtio voi itse suhteuttaa talouttaa sinne mikä tuon muutoksen aiheuttaa. Jokaisella maalla kun on erilaiset muutostarpeet. Ei siis yksyhteen joita EU ajaa koskemaan jokaista jäsenmaata kohtaan. Tuossahan onkin se suuri eriarvoisuuden aiheuttaja EU:ssa talouspolitiikassa.

"Suuruus ei ole mikään etu kun kurssia pitää muuttaa, suuri laiva kääntyy hitaammin kuin pieni."

Sinä sen olt nyttemin huomannut näköjään. Noinhan se on. Vaikeampaa Ranskalle kuin Suomelle. Suomellekin nättää olevan oppositiosta kerrotun tavoin mahdottoman vaikeaa. Lähes toivotonta kun pitäisi kulkea vanhoja latuja korjaamatta suuntaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #21

"Jos kerran muutoksen tarve tuleekin jostain muualta kuin EU:sta itsestään, niin mihin EU:ta tarvitaan?"

Et ole vieläkään tajunnut koko tilannetta, mutta ymmärrät sitä toki osittain.

Toki Euroopan maat voivat kohdata ongelman kukin erikseen ja taklata, hyökätä ja puolustaa kuten itse parhaaksi kokee.

Euroopan valtioiden kilpailijat (vastustajat, viholliset) ovat kuitenkin väestömäärältään ja talouksiltaan Euroopan kokoisia.

Toki Euroopan valtiot voivat olla loistavia yksilöpelaajia, toiset etevämpiä kuin toiset, mutta Eurooppan valtioiden tulisi kuitenkin vähentää keskinäistä kilpailua ja kehittää yhteispeliä. Niitä oikeita pahoja suuria kilpailijoita ei voiteta jos keskitymme taklaamaan toisiamme ja antamaan kuonoon toinen toisillemme ja pelaamalla omaan maaliin. Sillä tavalla häviämme varmasti pelin sellaisille toimijoille jotka pelaavat isommissa yksiköissä.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen Vastaus kommenttiin #20

Minusta Macron on vain pyrkyri ja opportunisti, joka on osannut käyttää taitavasti hyväkseen jatkuvasti tyhmistyvää some-karjaa. Valitettavasti Ranskan talous ei lähde tästä kohenemaan, tosin ei näin olisi käynyt myöskään Le Penin voittaessa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #23

Kun perinteinen valtakoneisto ei pysty hoitamaan asioita, tarvitaan siihen ihmisiä jotka tulevat politiikan ulkopuolelta. Suomessa tällainen uudistaja on ollut Sipilä, joka tosin tuli valtaan perinteisen puolueen kautta. Ranskassa tarvittiin jopa ihan oma puolue asioita selvittämään.

Voi toki olla että Macron ei saa mitään aikaan, mutta perinteiset puolueet eivät olisi saaneet senkään vertaa, joten Macronissa on nyt ainut toivo, ainut heikko valonsäde, ainut oljenkorsi, valon kajastus tunnelin päässä. Sekin on parempi kuin ei mitään.

Le Pen olisi merkinnyt vain pimeyden jatkumisen varmistusta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #25

"Le Pen olisi merkinnyt vain pimeyden jatkumisen varmistusta."
Tuotahan emme voi tietää etukäteen miten olisi tullut käymään. Emmehän tiedä Macronin valinnankaan jälkeistä tulemista. Arvailuja voi aina esittää omiin aatemaailmaan sopiviin sävyihin. Toivottavasti ranskalaiset tietävät mitä tekevät.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo Vastaus kommenttiin #25

Niinpä.

Toivotaan, että Macron ei ole samanlainen 'uudistaja', kuin tämä Kepu Sipilä. Saattaa mennä tovi, ennekuin Sipilän ja klaaninsa temppujen aiheuttamista laskuista selvitään. Maahnmuuttokikkailu ja yritystukien pyhä neitseellisyyden suojaaminen nyt ihan pikkuesimerkkeinä + tämä KiKy hupsuttelu 6 min. Työaikasäästöineen.

Semmoinen valaistuksen tuoja tämä Sipilä. Ja ihan puskista, sieltä Kempeleen syvistä uudistushenkisistä L positiivisista riveistä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #33

Jouko, hieman toisenlainen näkökulma on itselläni muutamin kohdin kommentissa mainitsemistasi päätöksistä.

Nimittäin maahanmuuttokikkailu on tiukasti EU:n direktiivien alle sojottava toimi ja siihen ei sitten ole otettu hallituksessa niin tiukkaa otetta kuin mitä itsepäisesti tehtiin muutamissa jäsenmaissa. Harmi sinäsnä että maallemme koitui aiheettomasti suuria kustannuksia niiltä osin kuin kyse ei ole todellisista perustelluista turvapaikanhakijoista vaan muilla syillä' tänne saapuneista.

Yritytuet taas ovat vanhaa perus, joihin liittyy enimmältään verohelpotuksia ja niihin ei ole tässä taloustilanteessa voitu puuttua. Tuon ymmärrän työllisyyden näkökulmasta hyvinkin.

Tuon 6 min. kiky työajan lisäämisen taas päätti ayäjärjestöt. Ei siis hallitus. Kiky-sopimuksen lipäänsä teki ayäjärjestöt ja sen hallitus hyväksyi sellaisenaan. Jos ei olisi hyväksynt, niin siitähän olisi mekkala syntynyt.
"Työaika pitenee
Vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta.
Ammatti- ja työnantajaliitot sopivat työajan pidentämisen toteuttamistavasta alakohtaisesti."
https://www.sak.fi/ajankohtaista/neuvottelutilanne

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo Vastaus kommenttiin #35

Toki toki. Asioissa on puolensa, mutta KiKy lienee kuitenkin alkujaan KepuSipilän käynnistämä projekti Suomen kilpailukyvn parantamiseksi. Eipä siinä mitään, nythän kauppa käy kuin rajuilma ja työttömyys on jo romahtamassa ja se työvoimapulakin on jo tehnyt paluun ? Ehkä Sipilän kannattaisi kuitenkin rohkeasti panostaa niiden yritystukien poistamiseen, aloittaisi vaikka siitä tuulivoimahulluttelusta ja Pekkarisen suvun tukien poistamisesta. Siis työpaikkojahan tuosta esimerkistä ei katoaisi lainkaan. Vaan ei. Koska hyvä veli.

Samaan aikaan lisätään maakuntauudistus verukkeella virkamiesten määrää, kummasti sataa Kepulien laariin. Sipilähän on kyllä luvannut että elätettävien kokonaismäärä ei nousisi. Vastuu ja moraali ovat kuitenkin samalla tasolla k. Kollikissallla keväällä. Tämähän jo Sipilän touhuja seurattuna nähty, merkillisiä kykentöjähän on piisanut, osa on estelyistä huolimatta, pääsyt jopa lehtien kansiin.

Kaksi poliitikkoa erottuu mielestäni EU ssa yli muiden. Toinen on äiti Merkel, ja toinen on Sipilä. Kumpikin on julkisesti kutsunut maahansa ulkopuolista väkeä, mutta kumpikaan ei henkilökohtaisesti vastaa seurauksista. Josko sen nyt näin kohteliaasti voi ilmaista.

Mutta joo, kuten sanottu. Asioissa on aina myös se takapuoli, eli kansanomaisesti p....e.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #40

"Ehkä Sipilän kannattaisi kuitenkin rohkeasti panostaa niiden yritystukien poistamiseen, aloittaisi vaikka siitä tuulivoimahulluttelusta ja Pekkarisen suvun tukien poistamisesta."

Jouko odotetaan syksyn puntarointia. Jospa tulevat nuo yritystuet osin pohdinnan alle. Aiankin siltä osin kuin niiden katsotaan vääristävän kilpailua.

Tuohon virkamiesten määrän lisääntymiseen maakuntahallinon tullessa en osaa ottaa suoraa kantaa, sillä hallintoa maakuntavirastoon kootaan useista nt erillään olevista virastoista. Saattaa tuo toimenpide vähentääkin jonkin verran. Saapas nähdä miten käy laskettaessa kokonaisuutta vanhojen virastojen ja uuden kokoonpanon virkamiesten määrissä.

Joo, kuten toteat on asioissa aina erilaisia näkökantoja riippuen siitä kuka perusteluja esittää. Tämän huomaat tästä minunkin kommentistani ja aiemmistakin.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #23
Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #16

Kaiken lisäksi lepokitka on suurempi kuin liikekitka, joten Macronilla tulee olemaan ongelmia päästä edes liikkeelle poliitisen agendansa toteuttamiseksi.

Kiirehän tälle tyypilliselle yhden kauden edustajalle tulee, mikäli hän aikoo jonkinlaisen pysyvän jäljen jättää Ranskan historiaan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Miksei komissiolle saisi antaa verotusoikeutta? Jos verotus harmonisoidaan EU-tasolla, Suomessa sen taso laskee. Minulle on ainakin sama kuka verottaa, kunhan verotus ei nykyisestä ryöstötasosta nouse.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Harmonisointi tarkoittaa EU:n verotuoikeudella sitä, että kokonaisveroaste tulee meillä nousemaan, jokseenkin varmasti. Ihan samoin kuin on käynyt jäsenmaksujen kanssa. Suomikin joutuisi osallistumaan eteläisten jäsenmaiden talouden pyörittämiskustannuksiin, vaikka noiden maiden verotusaste on alhaisempi kuin meillä. Tosin näinhän se on jo nytkin, kun EU:n budjetin kautta tuetaan eteläisiä jäsenmaita eri momenteilta ja siten alhaisemman verotuksen maita.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Harmonisoinnista on EU n yhteydessä puhuttu kuin suuresta runsaudensarvesta, josta kaikki saavat jäsenmaksun avulla ammentaa rikkauksia. Jokainen valtio tietenkin uskoo saavansa enemmän kuin panostaa.

Mitkä esim. näistä poliitikkojen tekemistä pikkulupauksista ovat toteutuneet ja tuoneet siten sitä rikkautta suomalaisille ?

- hintaharmonisointi
- rajattomuus
- palkkaharmonisointi
- vapaa kilpailu
- rajattomat yhteismarkkinat
- pienempi byrokratia

Valitettavasti yli kahdenkymmenen vuoden kokemus on osoittanut, että EU n poliittikkojen puheet ja teot eivät ole samalla janalla. Enkä jaksa uskoa suunnan mihinkään tuosta muuttuvan, sama meno jatkuu edelleen.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Lienekö saanut vääränlaisen käsityksen, kun sellainen kuva on syntynyt jotta eu-liittovaltiota (tiivistä sellaist) kaipaavat luulevat hyötyvänsä tilanteesta jotenkin. Itselläni on ihan toisenlainen kuva eli maksumiehen rooli syvenee, siis kasvaa entisestään. Jonkunhan täyty rahoittaa niiden jäsenmaiden ksutannuksia, jotka elävät yli varojen ja alhaisten verojen maissa. Harminisointi tarkoittaa maksujen kasvamista mm. Suomen kohdalla kuten on jäsenmaksujen kohdalla käynyt.

Suomenkin politiikoilla on valtavan suuri tarve pimittää keskusteluja EU:n tulevaisuuden kehittämisen suunnassa. Haluaako meidän vallassa olevat politiikot ottaa muutaman taka-askeleen ja kehittää vapaakauppaa ja turvallisuusinstrumentteja vai kehittää syvenevää liittovaltiota? Kansalaiset kaipaisivat selviä vastauksia ja keskusteluja. Syvällisiä sellaisia.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Kansalaiset kaipaisivat selviä vastauksia ja keskusteluja. Syvällisiä sellaisia."

Aloitetaanpa tästä.

Sveitsin liittovaltio on kieltämättä menestys. Mahtoivatkohan sveitsiläisetkin liittovaltiota perustaessaan ajatella että kuka mahdollisesti hyötyy ja kuka joutuu maksumieheksi?

Varmasti ajattelivat, mutta perustivat silti liittovaltionsa, loppujen lopuksi se oli kaikkien sveitsiläisten hyöty.

Eikä tämä Sveitsi ole kuin esimerkki. Kaikki Euroopan nykyiset valtiot ovat liittovaltioita, myös tynkä-ruotsi, johon kuului aikanaan Suomi, sekä suuri joukko erilaisia alueita Itämeren kaikilla rannoilla, on edelleen liittovaltio. Ruotsin jääkiekkomaajoukkueen pelipaidassa on edelleen kome kruunua siitä muistuttamassa, samoin Englanti, Espanja, Saksa ja Italia, ovat kaikki liittovaltiomuodostelmia.

Ei EU ole yhtään sen kummempi juttu kuin nuo muutkaan liittovaltio muodostelmat, siitä vain, pannaan pulju kasaan.

Eurooppalainen kulttuuri on käytännön tasolla sama yksi yhteinen kulttuuri, siinä ei ole mitään yhteen sovittelemista. Kansalliset ja maakunnalliset erikoispiirteet ovat nyansseja ja miellyttäviä erikoisuuksia, mutta niillä ei ole suurta käytännön merkitystä nykypäivän eurooppalaisen elämässä, ei ainakaan sen enempää kuin suomaalaisen perjantaipullolla, tai lauantaisaunalla ja saunakaljalla.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #36

En yksinkertaisesti jaksa verrata Suomea Sveitsiin ja siellä olevaan demokraattiseen ääneststapaan, jossa suurista asioista voidaan kysyä kansalaisten mielipidettä. Tätähän mahdollisuutta meille ei ole suotu. Ei edes niin suuressa asiassa kuin EU ja euro kytkennöissä, jotka poikkeavat suuresti siitä miten niitä on "syötetty" alunperin kansalaisille tai jätetty "syöttämättä".

Maa ei kuulu Euroopan unioniin; sveitsiläiset ovat hylänneet liittouman jäsenyyden aiheeseen liittyvissä kansanäänestyksissä. Sveitsi on kuitenkin tehnyt EU:n kanssa useita alakohtaisia kahdenvälisiä sopimuksia. Maalla on kaiken lisäksi oma valuutta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsi
Aikamoinen ero nykyiseen Suomeen verrattuna.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #37

"Aikamoinen ero nykyiseen Suomeen verrattuna."

Niin, ero on siinä että Sveitsi on liittovaltio, Suomi ei ole liittovaltio.
Mutta Suomikin voisi olla liittovaltio, kuten Sveitsi ja menestyä yhtä hyvin kuin Sveitsi.

:)

No, tuo ylläoleva oli vitsi, mutta tietyssä tarkoituksessa esitetty vitsi. Se oli esimerkki todentuntuisesta mutta virheellisestä päättelyketjusta. Sellaisia esitetään jatkuvasti ja niitähän sinäkin harrastelet.

Liittovaltio ei toki ole mikään tae siitä että liittovaltiota hoidettaisiin oikein, mutta oikein hoidettuna liittovaltio on tapa hoitaa ja ratkoa alueen sisäisiä ongelmia ja jos ne osataan hoitaa oikein, ongelmia jää liittovaltiomuodossa vähemmän ratkaistaviksi kuin erillisvaltioiden kyseessä ollen.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #38

Arto, joo varmasti harrastelen mielestäsi virheellisiä päättelyjä. Onhan meillä kanssasi mitä ilmeisimmin erilainen maailmankuva (ainakin osin) ja politiikan arvomaailmakin osin. Minä taas pidän mielipiteitäsi ominasi, en niinkään sano niitä virhepäätelmiksi. Kukin taaplaa tyylillään vai miten sitä sanotaan.
Se etten kannata liittovaltiota on oma mielipiteeni ja siihen ihan ikiomat perustelut, joiden ei ole pakko ollakaan yhtenevät sinun ajattelumaailmasi kanssa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Jokainen valtio tietenkin uskoo saavansa enemmän kuin panostaa."

Jokainen valtio tuossa tietenkin häviää, mikä on hieno asia. Kansallisvaltioiden valta on Euroopassa tarpeeksi totalitaristista jo nyt.

Markkinoiden avautuminen johti Suomessa Nokian nousuun ja talouskasvuun. Kyllä Euroopassa nytkin mahdollisuuksia on, kun vaan ennakkoluuloista taas päästään.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Reasons French voted "for" Macron
1. anti-Le Pen (43%)
2. political renewal (33%)
3. his program (16%)
4. his personality (6%)

https://twitter.com/CasMudde/status/86130057336636...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Mielenkiintoinen uutisointi äänestyskäyttäytymisestä. 55 prosenttia/äänestystulos 66 %=36,3% näyttäisi tuon perusteella olevan Macronin "korjattu äänimäärä" ja virallisesta "korjatusta äänisaalista 88,5 prosentista, josta vähennetty 11,5% tyhjät äänet, 32,12%. Valtavan suuri äänisaalis pelkästään Le Penin vastaääniä on tuo kerrottu 43%. Laskinkohan pikaisesti oikein?

Mikä mahtanee olla vastaavasti Le Penin kohdalla käyttäytyminen? Paljonko on ääniä Macronia vastaan? Tuskinpa samassa määrin kuin mitä Macron saanut Le Peniä vastaan.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ei otettu ilolla vastaan presidentin äänestystulosta. Monissa kaupungeissa suuret rähinät tuloksen julkistamisen jälkeen.
Il kirjoittaa aiheesta enemmän.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/20170508220012530...

"140 ihmistä pidätettiin Pariisissa Macronin voiton jälkeisissä rähinöissä - raketteja ja kyynelkaasua"

Eipä hyvältä näytä Ranskassa, jos ei Amerikassakaan Trumpin valinnan jälkeen.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Keskustelu katsotaan päättneeksi, kommentointi suljettu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset