*

sirpaabdallah

Eurovaluutan sisäinen devalvaatio vs. kiky

Vieläkin saa lukea virheellistä tietoa kiky-sopimuksen tiimoilta.  Monilla näyttää olevan käsitys, että Sipilän hallitus on tehnyt oman päätöksen kikystä.  Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaikkakin hallituksella oli valmius sisäisen devalvaation tekemiseen omin päätöksen, koska ay-järjestöillä ei alkujaan ollut halukkuutta ko. sopimuksen tekemiseen.  Lopulta kuitenkin järki voitti ay-järjestöissä ryhtymällä sopimusneuvotteluihin. 

Hallitus siis vaati kikyä, mutta ay-järjestöt itse tekivät toteutussuunnitelman. Hallituksella kun ei ole muuta keinoa devalvaation toteuttamiseksi kuin sisäisen devalvaation toteuttamiskeino. Kiitos EU:n ja eurovaluutan. Muuten tuo kiky olisi tullut vaatia jo Kataisen-Urpilaisen hallituksen aikana, mutta eivät olleet halukkaita vasemmistopuolueissa tuohon vaan siirsivät sen Sipilän hallitukselle. Tämä hallitus tekee vastuullista talouspolitiikkaa riippumatta gallup-lukemista.  Oppositiopuolueet, varsinkin vihreät-vasemmisto-demarit, olisivat lupaustensa mukaan lisäämässä maksuttomia palveluja kertomatta miten nuo palvelut rahoittaisivat.  Rahoittaisivat ilmeisesti veronkorotuksin ja/tai lisävelan ottamisella.  Tuolla tavalla ei järkevää taloutta ja tasapainottamista hoideta. 

Ex-valtionvarainministeri Iiro Viinasen mielipidettä 2014 "Olemme tuhonneet omin toimin ja päätöksin mm. kilpailukykymme. Omin keinoin se on myös palautettava, mikäli tästä ahdingosta haluamme selviytyä. Ratkaisuiden lykkääminen tuonnemmaksi tekee päätöksistä yhä vaikeampia. Sisäisen devalvaation keinot tulisi ottaa käyttöön, vaikka ay-liike kuinka vastustaisi näitä heille epämieluisia päätöksiä." https://demokraatti.fi/taas-puhuu-iiro-viinanen-si...

Tässäpä myös Roger Wessmanin kannanotto sisäisestä devaltiosta (2015)ja sen tärkeydetä sekä miten se on tehtävissä "Sisäisen devalvaation voidaan perustellusti odottaa parantavan työllisyyttä, finanssipolitiikan kiristäminen sen sijaan heikentävän sitä.

Olen aikaisemmin perustellut miksi erityisesti Suomen kaltaisessa avoimessa taloudessa työllisyys nousee kun palkkoja lasketaan."
https://rogerwessman.com/2015/09/14/sisainen-deval...

HS:n kirjoituksessa kerrotaan "Kilpailukykysopimuksen yhteydessä on puhuttu sisäisestä devalvaatiosta. Valtiot devalvoivat valuuttojaan palauttaakseen vientikilpailukykynsä, mutta ”oikea” devalvaatio eli valuutan ulkoisen arvon laskeminen ei ole Suomessa enää euroaikana mahdollista.

Siksi nyt yritetään sisäistä devalvaatiota, jonka pääkeino on palkkojen alennus."http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002890105.html

Tuossa on se totuus tiivistettynä euron vaikutuksesta talouden tasapainottamisessa. Ainoana keinona on palkkakustannusten alentaminen. Alussa ay-järjestöt olivat siis haluttomia kikystä sopimaan, joten hallituksella oli valmius omatoimiseen kikyyn. Kuitenkin lopulta ay-järjestöissä viisus voitti ja saivat tuon oman sopimuksen aikaiseksi. Hyvä niin. Tosin kovin taisi jäädä kehnonlaiseksi vaikutukseltaan. Nähtäväksi jää onko vaikutusta vai ei tarpeeksi. 

    Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

    5Suosittele

    5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

    NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio

    Hyvin perusteltu ja näköaloja avaava kirjoitus, joka olisi tarvittu silloin Kataisen aikana jo toimittaa tänne luettavaksi.

    Käyttäjän sirpaabdallah kuva
    Sirpa Abdallah

    Kiitos Ari. Minusta on huolestuttavaa, kun kaikki kansalaiset eivät seuraa poliittisia päätöksiä ja ennen kaikkea sitä miten ne syntyvät. Hyvin monet päätökset syntyvät vaikeuksien kautta, jos ollenkaan osin perustuslaista johtuvista vaikeuksista.

    Eräs Sipilän hallituksen päätöksen tekemisen erilaisuus on edellisiin hallituksiin verrattuna suurempi avoimmuus eli päätösten valmistelut esitetään hyvissä ajoin, jolloin kansalaiset voivat keskustella niistä ja ottaa kantaa. Tämä on omasta mielestäni suuri parannus aikaisempaan verrattuna. Tätä eivät ainakaan oppositiopuolueet ole hväksyneet huomioiden sen kauhean parun ja suunsoiton puheenvuoroissaan. Lieneekö pahantahtoisuutta osin ja osin ymmärtämättömyyttä. ;)

    Reijo Matilainen

    Silloin kun demarit Lipposen johdolla veivät Suomea euroon oli kyllä riittävästi esillä se että kun valuutta ei jousta niin palkkojen tulee tarvitessa joustaa. Voiko olla niin että tämä on tullut joillekin yllärinä?

    Käyttäjän sirpaabdallah kuva
    Sirpa Abdallah

    Niin oli Reijo. Jostain kumman syystä kuitenkaan demarit eivät ole ottaneet tuota huomioon työehtosopimuksia solmiessaan. Halu on puuttunut, kun palkkojen alentaminen syö vasemmistopuolueiden kannatusta hallituksessa olessaan. Nyt onkin sitten hyvä huudella oppositiossa, vaikka olivat itse viemässä Suomen euroon ja siis ihan tietoisesti seuraamuksista.

    Reijo Matilainen

    Asiaahan liudennettiin silloin puhumalla luotavista emu-puskureista. Kukaan sen jälkeen ei niistä ole sitten mitään puhunutkaan koska niitä ei ole. Emu-puskuri oli söpöinen termi joka ilmeisesti sekoitettiin imupuskureihin. Kukapa semmoisista ei tykkäisi.

    Käyttäjän VelluHeino kuva
    Vellu Heino

    Joko on esimerkki olemassa valtiosta missä palkat joustaa?

    Käyttäjän sirpaabdallah kuva
    Sirpa Abdallah

    Mihin sinä tuollaista tietoa kaipaat? Eikös kyse ole Suomen omasta talouden hoidosta ja kilpailukyvystä devalvaatiokeinon käyttämisestä? Kukin jäsenmaa hoitakoon talouttaan omalla parhaaksi katsomallaan tavalla. Jäsenmaissa on nettomaksajia ja nettosaajia. Tälläkin on ero taloudenhoidossa.

    Käyttäjän VelluHeino kuva
    Vellu Heino

    Kaipaan sitä esimerkin vuoksi. Mitä tapahtuu,kun palkata alkavat joustamaan työnantajien mielivallan mukaan. Sitähän joustaminen tarkoittaa,koska muuta mekanismia markkinatalous ei tarjoa.

    Käyttäjän sirpaabdallah kuva
    Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #10

    Otetaanpa esimerkki Saksasta, jonka kerrotaan tutkitusti hyötyvän eurosta.

    "Työmarkkinoiden joustavuus tarkoittaa aikaisempaa monipuolisempia mahdollisuuksia järjestää yritys- ja työpaikkatasolla etenkin työaikoja, palkkausta ja palkankorotuksia tavalla, joka estää yrityksen kilpailukyvyn tai työllistämismahdollisuuksien heikkenemistä tai joka ylläpitää tai parantaa niitä.
    Tästä ovat tärkeimpiä esimerkkejä niin sanottujen avaamislausekkeiden yleistyminen ja muut yrityskohtaisesti toteutetut ja räätälöidyt ratkaisut. Lisäksi työmarkkinoilla ei esiinny juurikaan häiriöitä, työtaistelut ovat harvinaisia."

    Lisäksi maltillinen palkkakehitys, työvoimapoliittiset uudistukset ja vahva teollinen perusta on edelleenkin Saksan taloudellisen menestyksen
    kivijalka. https://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B25...

    Saksa on suurin EU:n nettomaksaja. Linkin kaavioista on nähtävissä vertailua yksikkötyökustannusten kehityksesta (koko talous) Saksaan ja EU jäsenmaiden keskiarvoon. Esim. Saksan tuntihinnan kehitys Suomeen verrattuna on ollut laskevassa suunnassa, kun meillä on nouseva käyrä.

    Tässä eurostatin linkki arvioituihin työvoimakustannuksiin 2015 maittain (grafiikka). Nättää tuossakin Suomi olevan kärkimaita.

    http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Estimated_hourly_labour_costs,_2015_(%C2%B9)_(EUR)_YB16.png

    Käyttäjän VelluHeino kuva
    Vellu Heino Vastaus kommenttiin #14

    Koitetaan nyt pysyä aiheessa palkkojen joustaminen. Joustavat työmarkkinat on sitten suurempi kokonaisuus.

    Käyttäjän sirpaabdallah kuva
    Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #15

    Niin kun luet tuon eka linkin Saksan palkkakehityksestä ja työsopimuksien joustavuudesta, tulet siellä lukemaan mm. "Niinpä sopimusmääräyksiin lisättiin 2000-luvulle tultaessa kirjauksia, joiden mukaan ainakin osa palkoista olisi riippuvainen – sekä ylöspäin että alaspäin – yrityksen tuloksesta. Edellisestä ovat esimerkkeinä tulospalkat, jälkimmäisestä palkkojen leikkaukset." (sivulla 30)

    Eikös tuossa selvästi kerrota Saksassa olevan joustavat palkat? Lisäksi kirjoituksessa kerrotaan järjestäytymisen vähentyneen olennaisesti. Tämä on se mitä meillä ay-järjestöt nimenomaan pelkäävät eivätkä ole valmiita Saksan kaltaisiin joustaviin työsopimuksiin.

    https://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B25...

    Käyttäjän VelluHeino kuva
    Vellu Heino Vastaus kommenttiin #19

    Okei..kiitos linkistä.

    Siellä sanotaan:

    "Maltillinen palkkakehitys mainitaan useimmissa asiantuntija-arvioissa kes
    keisimpänä syynä Saksan menestykseen. Tämä koostuu paitsi maltillisista
    palkkaratkaisuista 2000-luvulla myös negatiivisesta palkkaliukumasta. Se
    tarkoittaa, että käytännön palkat ovat nousseet vähemmän kuin työmarkkinaosapuolten sopimat taulukkopalkat. Negatiiviseen palkkaliukumaan
    ovat vaikuttaneet muun muassa lisääntyneet mahdollisuudet sopia palkan
    korotuksista toisin yritystasolla, kertaluontoisten ja vaihtelevien palkanerien yleistyminen sekä sopimusten kattavuuden väheneminen."

    Siellä ei sanota,että palkkoja olisi leikattu.

    Siellä myös sanotaan,että pääosin Suomessa tuottavuus on noussut paremmin ja nopeammin tekemällä töitä. Ei siis investointien johdosta..Mikäli sitten yhtään tietää esim. nyt teollisuudesta puhuttaessa,että työntekijät ovat usemmiten sen tehokkuuden lisääjänä ei suinkaan johtoporras,niin minusta olisi äärimmäisen erikoista alkaa vaatimaan palkkojen leikkaamista. Mutta jokainen tietty tavallaan.

    Myös kuvauksesta näkee,että Suomessa palkat nousi eu-27 tason alle kokoajan vuosina 95-05. Mikäli palkat olisi seuranneet tuottavuutta,niin se pitäisi olla sen yläpuolella. Mihin se tuottavuus sitten hävisi..voin kertoa,että se hävisi sinne johtajien 500% palkkojen nousuihin ja massiivisiin osinkoihin. Jutusta myös huomaa,että Saksassa palkat eivät nousseet tuottavuuden mukaan.. miksikö ei? Eikö markkinatalouteen pitäisi kuulua,että palkat nousee tuottavuuden mukaan?

    Mitä paperi näyttää sitten taas paikallisesta sopimisesta..palkkojen korotukset tyssää juuri siihen,vaikka Saksassa olisi kyllä varaa ollut nostaa palkkoja. EU alue nyt ei vaan toimi niin,että jokainen vuoronperään tekee sisäistä devalvaatiota..se on mahdoton tie.

    Sitten voitaisiin mennä kuvioon 2.6. Mitä siinä mielestäsi lukee?

    Jatkan tästä vielä,jos jäi mietityttämään.

    Käyttäjän VelluHeino kuva
    Vellu Heino Vastaus kommenttiin #21

    Jatkan nyt vielä..

    Myös paperista voi lukea,että työmarkkinaneuvottelut ovat pidentyneet kuukausien mittaisiksi ja tällä väliajalla ei palkat nouse. Sopimuksen päätyttyä voidaan maksaa kertaluonteinen korvaus joka ei vaikuta palkkataulukoihin. Eli siis emme saa vertailukelpoista dataa.

    Myös palkkojen liukuminen menee näin:

    "Palkkoja koskevat lausekkeet: Lauseke antaa mahdollisuuden alentaa
    peruspalkkoja tai palkanosia tietyksi ajanjaksoksi tai mahdollisuuden
    lykätä sovittua palkankorotusta, maksaa sen alennettuna tai jättää se
    kokonaan maksamatta."

    Ei siis leikata.

    "Vuodet 2000–2010 ovat olleet Saksassa maltillisen palkkakehityksen aikaa.
    Työehtosopimusten mukaiset taulukkopalkat ovat nousseet keskimäärin
    2,2 prosenttia vuodessa. Matalin vuosittainen palkkojen nousu on ollut 1,5
    prosenttia (vuonna 2006) ja korkein 2,9 prosenttia (vuonna 2008). Taulukkopalkat ovat nousseet 11 vuoden aikana yhteensä 24,3 prosenttia (korkoa korolle laskettaessa 27,2 prosenttia)."

    "Kuviosta nähdään, että sopimuskorotukset ovat olleet Suomessa lähes jokaisena vuotena korkeammat kuin Saksassa. Suomessa sopimuskorotukset
    ovat olleet keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa eli 0,5 prosenttiyksikköä
    enemmän kuin Saksassa. Sopimuspalkat ovat 11 vuoden aikana nousseet
    Suomessa yhteensä 30 prosenttia eli 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin
    Saksassa."

    Nyt täytyy muistaa,että tuottavuus oli myös korkeampi jatkuvasti.

    Ja sitten se tilastotemppu:

    "Muut työehtosopimusten joustomahdollisuudet kuten nollakuukaudet ja kertaerät hillitsevät palkkakustannusten pysyvää kasvua."

    Noin. Kuitenkin..nyt saksalainen duunari tienaa keksimäärin enemmän kuukaudessa kuin suomalainen. Kallista Suomessa on..miksi on niin kallista? Sisäinen devalvaatio pitäisi leikata kaikkea eikä suinkaan vain palkkoja. Kuten et sinäkään eikä kukaan muukaan puhu siitä miten kaikkea saataisiin leikattua. Siitä osasta hiljennytään.

    Käyttäjän sirpaabdallah kuva
    Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #22

    Vellu, on tosi että muillakin toimilla kuten valtion suoranaisista menoista leikkaamalla tai tuloja karsimalla, siis budjetin kustannuksia tai tuottoja voitaisiin leikata, kuten polttoaineverotuotoista esim., mutta sitten pitäisi muista budjetin menoista tai tuotoista leikata/lisätä vastaavasti, jotta budjettiin syntyvä aukko voitaisiin paikata. Tuskin verojen korotus tai velan ottaminen on ratkaisu. Tästä tullaankin siihen, että työvoimakustannusten leikkaaminen ei ole pois valtion budjettimenoista vaan auttaa suoraan yritystoiminnan kilpailukykyyn.

    En usko että ainakaan vasemmistopuolueet ovat hyväksymässä tukipolitiikan suurremonttia. Näin ollen aina on löydyttävä yritystoiminnan elvyttämiseen/kilpailukyvyn parantamiseen työttömyyden aikana sellaiset keinot joilla voitaisiin säilyttää nykyinen taso sosiaalitukien viidakossa budjetin ulkopuolisilla toimilla.

    Saksa ei taida olla oikein hyvä vertailu Suomen talouspolitiikassa, sillä maalla on suuremmat resulssit käytettävissä joka suhteessa. Saksa lisäksi on ainoa jäsenmaa joka hyötyy eurovaluutasta. Hyötyy vaikka Kreikka ei maksaisi velkojaan. Suomelle taas koituisi mittavat tappiot.
    http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001883973.html

    Käyttäjän VelluHeino kuva
    Vellu Heino Vastaus kommenttiin #23

    Nyt harpattiin siis jo valtiontalouteen..

    Budjettiin tulee aukko myös palkkojen leikkaamisessa alv. leikkaantumisen kautta. Palkkojen leikkaaminen ei suoranaisesti vaikuta positiivisesti mitenkään vaan se pitää ehdon takana..eli,että joku suostuu palkkaamaan lisää. Eli vaihtoehtoja toisille yksilöille, toisille yksilöille pakkoja. Ei kovin hyvää yhteiskuntaa noilla eväillä saada rakennetuksi..kuulostaa melko oligarkiselta oikeastaan,mutta sitähän tämä on.

    Et kommentillasi oikeastaan ottanut kantaa mitenkään tuohon vastineeseeni etlan läpyskästä. Etkö pidä oleellisena asiana,että palkat myötäilevät tuottavuutta?

    Käyttäjän sirpaabdallah kuva
    Sirpa Abdallah

    Tuosta linkistä käy ilmi Suomen olleen jo vuonna 2008 lähes Kreikan tasolla palkkakustannuksissa. Ei siis ihme, että olemme pitkälti Kreikan tiellä, kun aiemmat hallitukset eivät ole ottaneet huomioon sisäisen devalvaatiokeinon käyttöä eli palkkakustannusten alentamista. Kreikka on joutunut tuon tekemään pakon edessä useampaan kertaan tukipakettien ehtoina.

    Käyttäjän VelluHeino kuva
    Vellu Heino

    En ole kuullut palkkojen laskeneen Saksassa vaan pysyivät paikallaan joka näyttää palkkojen laskulta suhteessa muihin.

    Käyttäjän arialsio kuva
    Ari Alsio Vastaus kommenttiin #11

    Minä taas olen nähnyt miten Kataisen ajalla palkat nousivat yli euron tunnilta. Jos verrataan Kekkosen aikaan, niin tuskin silloin kukaan nosti tuntipalkkoja yli kuusi markkaa tunnilta, kun työmiehen palkat olivat alta kympin tunti.

    Kerropa Vellu paljonko pitää olla alimman tuntipalkan nyt, kun palkankorotukset ovat menneet vääjäämättä hintoihin? Olisiko palkkamaltti paremmin pitänyt meidät suhteessa muihin maihin kilpailukykyisempänä ja samalla taannut meille paremman ostovoiman.

    Nyt on käynyt niin, että pää on tullut vetävän käteen, hinnat nousivat suhteessa enemmän ja ostovoima kapeni.

    Sari Sairaanhoitajat ulvovat yhä lisää palkkaa, vaikka heidän korotusten johdosta kaikkien palkkoja korotettiin eli sillä eliminoitiin Sari Sairaanhoitajan kuopan täyttyminen. Olisiko joku päivä syytä istua alas ja pohtia poliitikkojen yhdessä kokonaisuutta. Kun Jyrki lupasi yhdelle niin kakii muutkin tahtoivat, vaikka se nollasi alkuperäisen idean eikä mikään muu muuttunut kuin työnantajan kustannustaso karkasi käsistä.

    Käyttäjän VelluHeino kuva
    Vellu Heino Vastaus kommenttiin #12

    Miten tämä keskustelu voi mennä siihen,että kysytään minun mielipidettä jostakin,jos koitan esittää ettei palkat jousta missään. Ei ole näyttöä palkkojen joustamisesta missään valtiossa ja tämä ei ilmeisesti ole mikään ongelma vaan Suomi voi olla ensimmäinen tässäkin. Täällä esitetty Rogerin blogi missä hänkin pohti monipuolisesti palkkojen leikkauksia oli vain ohi menevää,koska _hän_ oli jotakin mieltä.

    Minä olen todistanut mite johtajien palkat nousi yli 500%,mutta ei siinä mitää ongelmaa ole. Tultiin vuoteen 2008 ja työväki tahtoi tasata tätä kehitystä vaatimalla osansa. No sitten loppui jakovara..miksi se pitäisi vain johtajille jakaa,kun tulosta on ollut tekemässä muutkin? Täytyy nyt muistaa,että yhteiskunnassa yläluokka näyttää mallia ja alaluokka toteuttaa sitä perässä. Et varmaan malta moittia yläluokkaa?

    Miten ja milloin palkkamaltti on nostanut _palkkamaltin pitäjien_ ostovoimaa,missä esimerkki? Nyt Suomen talous on joidenkin mielestä euroopan tasolla eikä palkkoja leikattu vaan käytännössä tehty sama kuin Saksassa vuosituhannen vaihteessa ei palkat pysynyt lähes paikallaan. Mikäli sitten ostovoima on mielestäsi huono,niin näilläkin palstoilla suomalaisten ostovoimaa on pidetty jatkuvasti liiaki hyvänä oikeistolaisten taholta.

    Ensinnäkin hinnoista puhuttaessa pitäisi olla tarkkana jo perusasiassa eli siinä,että kuka määrittelee hinnan. Jos pidetään kiinni omasta 500% palkankorotuksista+min.30% kate,niin aivan taatusti pää tulee vetävän käteen.Suomessa kun kaikkien muiden pitäisi kilpailla paitsi johtajien.

    Noh..Sairaanhoitajien kanssa kövi niin,että poliitikot tahtoivat lähteä työmarkkinoita sotkemaa ja sillä tiellä ollaa. Nyt on varmaankin hyvä,kun oikeastaan työmarkkinat ovat tuhottu ja vielä huudetaan lisää.

    Reijo Matilainen Vastaus kommenttiin #11

    Äänilinkkiä en sulle nopsaan mistään löytänyt.

    Käyttäjän VelluHeino kuva
    Vellu Heino Vastaus kommenttiin #13

    Voi asiaa varmaankin noin myös lähestyä.

    Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
    Pekka Iiskonmaki

    Hallitus tekee budjetin ja se antaa mahdollisuuden vähentää eri momenteilta rahaa.

    Silloin on pakko vähentää väkeä julkiselta sektorilta ja haitallisimpia veroja voidaan leikata vientituotteilta.

    Polttoaineverojen tuotto on heikko suhteessa haittoihin.

    Ne poistamalla yleinen hintataso putoaisi n. 20% ja työttömyys puolittuisi.

    Käyttäjän sirpaabdallah kuva
    Sirpa Abdallah

    Sanot polttoaineverotuoton olevan heikko suhteessa haittoihin. Mihin tuon perustat, sillä tieliikenteen verojen tuotto oli noin 5,1 mrd. euroa vuonna 2016? Tuotosta 62 % tulee polttoaineen hinnassa perityistä veroista. Vuonna 2015 nestemäisistä polttoaineista kerättiin valmisteveroja yhteensä 2,91 miljardia euroa.
    http://liikennejarjestelma.fi/talous-ja-tehokkuus/...

    http://www.is.fi/autot/art-2000005009664.html

    Jos tuo kokomäärä yli 5 mrd poistettaisiin, niin mistäpä ottaisit tilalle vastaavan varsin jämäkän suuruisen tuoton valtion kirstuun?

    Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
    Pekka Iiskonmaki

    #16
    Kyse on 2,8 miljardista, joka nostaa valtavasti logistiikan hintaa ja kumuloituu kaikkiin hintoihin.

    2,8 miljardia on vain 5% valtion budjetista. Sen vastapainona työttömyys puolittuu ja säästöä tulee jo ensimmäisenä vuotena 1,5 miljadia ja seuraavana vuonna 3-4 miljardia.

    Suomi on nyt hirttänyt itsenä veroihin ja menoautomaatteihin.

    Pelkästään tuulimyllyihin menee 0,5 miljardia vuodessa jne.

    Käyttäjän sirpaabdallah kuva
    Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #20

    Pekka, mitään takeita ei ole siitä että työttömys puolittuu esittämälläsi tavalla. Lisäksi tuottoja leikkaamalla syntyy bydjettiin vastaavan suuruinen aukko, joka tulisi täyttää joko veroja korottamalla tai lainaa lisäämällä. Jos kuitenkin työttömyys puolittuisi, niin ei sekään kovin nopealla tahdilla tapahtuisi, joten jollain tavalla tuo budjetti kuitenkin on tasapainotettava tulopuolella.

    Tuulivoima-avustuksista olen samaa mieltä. Täysin typerää ja kohtuutonta. Tuo määrä ei kuitenkaan vuositasolla riitä tulopuolen aukon täytteeksi.

    Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
    Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #24

    #24
    Jos se toimii Virossa, niin miksi se ei toimisi Suomessa?

    Älkää tehkö mitään ja niin te toimitte.

    Mikään vero ei edistä työllisyyttä.

    Käyttäjän sirpaabdallah kuva
    Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #26

    Juu Pekka, verot syövät ostovoimaa, mutta on tärkeä valtion tulonlähde jolla katetaan alati kasvaneet sosiaalikustannukset. Millä katetaan sosiaalikustannusten maksut jos verot lakkautetaan tai vaikkapa runsaanpuoleisesti karsitaan? Siinäpä pulmaa kerrakseen. En tosin kiellä autoilijoiden jatkuvaa rokottamista verotuksella. Ei ole kovin helppo saada konsessuspäätöksiä sen paremmin verotuksen uudistamistoimia kuin leikkaamistoimia esim. sosiaalituista. Yritystuilla kuitenkin taitaa olla työllisyyttä tukevaa/edistävää tointa.

    Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
    Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #27

    #27
    Muuten hyvä, mutta parhaat veronmaksajat Suomesta muuttavat mm. Viroon sankoin joukoin.

    Miten kalastat lohen, kun viimeinen lohi on kalastettu?

    Käyttäjän sirpaabdallah kuva
    Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #28

    Pekka, ei ole kovin kauaa kun luin uutista Viron tulevista veronkorotuksista. Viron on kuulemma pakko korottaa verotusta ainakin alkoholijuomien osalta (jopa 65%:lla). Luulenpa ettei verokorotukset tuohon tule jäämään, sillä EU:n tukien kutistuminen maalle pakottaa korottamaan myös muiden verojen määrää.

    http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-200000...

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/20161123220003128...

    EU osaa kyllä panna kaikki jäsenmaat, lukuunottamatta luonnollisesti Saksaa, maksumiehen rooliin. Tämä tapahtuu ikäänkuin narraamalla eli antaen muutaman vuoden tukea ja sen jälkeen maksumieheksi. Näin kävi Suomellekin, vaikka toista luvattiin jäseneksi ryhdyttäessä.

    Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
    Pekka Iiskonmaki

    Tämä on Suomen tulevaisuus.

    - Nyt noin kolmannes tekee pimeästi töitä.

    - Parhaat ja koulutetut veronmaksajat muuttavat lapsineen pois Suomesta

    - Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Jouko Karjalaisen mukaan luottotiedottomien suuri määrä vaikuttaa asuntomarkkinoihin.

    Hän arvioi Helsingin Sanomille, että asuminen ilman kirjallista vuokrasopimusta yleistyy.

    Asiakastiedon mukaan Suomessa oli syyskuun lopussa yli 374 000 maksuhäiriöistä. Määrä on enemmän kuin koko viime vuonna.

    Luottotietojen menettäminen vaikeuttaa asunnon vuokraamista olennaisesti.

    Käyttäjän sirpaabdallah kuva
    Sirpa Abdallah

    Suomen tulevaisuus nykymallisessa EU:ssa on tuhoon tuomittu eli vie maamme täystuhoon joka suhteessa.

    Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
    Pekka Iiskonmaki

    #31
    Vika ei ole EU:ssa, eikä eurossa. Vika on Suomessa ja suomalaisissa.

    Meillä menee esim. Virossa hyvin ja olemme lähes velattomia.

    Käyttäjän sirpaabdallah kuva
    Sirpa Abdallah

    Keskustelu päättynyt, joten kommentointi suljettu.

    Toimituksen poiminnat

    Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset